Euroopan parlamentin kanta poistaa suomalaisten pelkoja pakkaamisen uusista säännöistä

Monet Suomessa vallinneista peloista liittyen Euroopan parlamentin linjauksiin pakkaus- ja pakkausjäteasetuksesta väistyivät keskiviikkona, kun parlamentti äänesti kannastaan Strasbourgissa.

Valmisteilla olevan asetuksen tavoitteina on vähentää pakkausjätettä, lisätä pakkausten uusiokäyttöä ja kierrätystä kustannustehokkaasti sekä lisätä kierrätetyn materiaalin käyttöä pakkauksissa. Asetusehdotus kuitenkin ulottuu kansalaisten ruokapöytiin ja teollisuuteen, joten se on ollut myös erilaisten kansallisten intohimojen kohteena.

Asetuksen saamiseksi maaliin parlamentin pitää yhä löytää yhteinen näkemys sääntelystä jäsenmaiden kanssa. Tämä tapahtuu EU-komission pyörittämissä kolmikantaneuvotteluissa, mutta samaan aikaan kello käy kohti nykyisen vaalikauden loppua ja kesäkuun europarlamenttivaaleja.

Parlamentti katsoi kannassaan, että pakkausjätteen tulisi vähentyä viisi prosenttia vuoteen 2030 mennessä, 10 prosenttia vuoteen 2035 mennessä ja 15 prosenttia vuoteen 2040 mennessä.

Lisäksi parlamentin jäsenet haluavat asettaa erityisiä tavoitteita muovipakkausten vähentämiseksi niin, että ne vähentyisivät 10 prosenttia vuoteen 2030 mennessä, 15 prosenttia vuoteen 2035 mennessä ja 20 prosenttia vuoteen 2040 mennessä.

Kokonaan parlamentaarikot haluaisivat eroon PFAS-yhdisteistä, jotka hajoavat ympäristössä hitaasti hiili-fluorisidoksen seurauksena.

Parlamentin ympäristövaliokunnassa istuva vihreä parlamentaarikko Ville Niinistö kiittelee lopputulosta sekä ympäristön että suomalaismeppien ajamien tiettyjen erityiskysymysten kannalta.

– Tämä parlamentin kanta nyt edistää sekä pakkausten tarpeettoman käytön vähentämistä, pakkausten käytön tehostamista ja niiden pidempikestoista ikää, hän sanoo.

Parlamentin kanta mahdollistaisi esimerkiksi suomalaisen nykyisen pullojen panttijärjestelmän säästämisen, minkä lisäksi muun muassa helposti pilaantuvia maitoja voi yhä myydä nykyisen kaltaisissa tölkeissä. Vihannes- ja hedelmäpakettien myyntikokoja ei myöskään rajoitettaisi.

Niinistön tavoin myös keskustalainen parlamentaarikko Elsi Katainen on tyytyväinen lopputulokseen. Hän nostaa esille myös kuljetuspakkauksia koskevan kannan.

– Näiden kuljetuspakkausten osalta täysin kierrätettävät ja kierrätysvalmisteiset pahvi- ja kartonkipakkaukset saavat pysyä markkinoilla, hän sanoo parlamentin kannasta.

Keskeinen kysymys asetuksessa on ollut se, kuinka ympäristövaikutuksia tulisi tarkastella.

Esimerkiksi tiettyjä muovisia tuotteita voi käyttää samaan käyttötarkoitukseen useamman kerran kuin vaikkapa kartonkipohjaisia. Muun muassa Suomessa on kuitenkin tuotu esille, että tarkastelemalla kaikkia ympäristövaikutuksia biopohjaisten ja kierrätettävien tuotteiden käyttäminen voi silti olla ympäristöystävällisempää.

Yhtenä huolena on ollut, että asetus voisikin lisätä muovin käyttöä. Suomalainen teollisuus on myös investoinut biopohjaisten pakkausten tuotantoon.

Parlamentin odotettiin rajoittavan esimerkiksi sitä, että muun muassa pikaruokaloissa paikalla syöville asiakkaille ei olisi saanut enää myydä annoksia kertakäyttöpakkauksissa. Tällaista rajoitetta parlamentti ei lopulta päätynyt ajamaan.

Muun muassa näiltä osin vihreiden Niinistö olisi ollut valmis tiukempaankin sääntelyyn.

– Minun mielestäni siellä olisi voinut vaatia vähän enemmänkin, Niinistö sanoo.