Maataloudelle tarjolla sankarin rooli ilmastonmuutoksen torjunnassa – EU:n maatalousuudistuksessa vielä monta mutkaa
Maatalouden pitää tarttua sille tarjottuun sankarin rooliin ilmastonmuutoksen torjunnassa, opastaa tutkimusjohtaja Kyösti Arovuori Pellervon taloustutkimuksesta (PTT).
Arovuori muistutti Maa- ja metsätalousministeriön EU:n maatalouspolitiikan uudistuksesta Helsingissä järjestämässä seminaarissa, että hiilensidonta on pitkälti maankäyttökysymys. Arovuoren mukaan viljelijöille pitää antaa valinnanvapaus toimenpiteistä, joilla he haluavat saavuttaa esitetyt tavoitteet.
– Ei niin, että siirretään vastuuta viljelijälle pois hallinnolta, mutta meillä on kaikki mahdollisuudet ottaa viljelijöiden osaaminen paremmin käyttöön, Arovuori opasti.
Arovuoren mukaan tutkittua tietoa on siitä, että viljelijät haluavat toteuttaa ilmastonmuutosta torjuvia toimia ja kansalaiset ovat myös valmiita maksamaan niistä.
– Nyt ei tarvita mitään muuta kuin ottaa ne osaksi maatalouspolitiikan järjestämistä.
Unionin maatalouspolitiikan (CAP) seuraavan uudistuksen on tarkoitus tulla voimaan vuoden 2021 alusta. Politiikan uudistuksessa korostuvat erityisesti ilmastonmuutoksen hillitseminen ja siihen sopeutuminen, eläinten hyvinvointi sekä uusien viljelijöiden saaminen alalle.
Arovuori muistutti, että suorien tukien säästäminen maaseudun kehittämistä pienemmillä rahoitusleikkauksilla on ”lähtökohtana hirvittävän huono”. Ykköspilarin suorille tuille ei ole hänen mukaansa vaikuttavuus- ja kustannushyötyperustetta, joka kakkospilarin maaseudun kehittämisrahoilla on.
Maataloustuotannon tukemisessa pitäisi Arovuoren mukaan myös siirtyä tuottajien tukemiseen ja päättää, keitä tuottajia halutaan tukea. Eroon pitäisi päästä myös maatalouden kriisipaketeista, joita on jouduttu Suomessakin jakamaan poliittisin päätöksin jo kolmena vuonna peräkkäin.
Euroopan parlamentin maatalousvaliokunnan jäsen Elsi Katainen (kesk.) näki, että yhteisen maatalouspolitiikan uudistuksessa on tärkeintä varmistaa, että edellytykset tuottaa laadukasta ruokaa säilyvät kaikkialla Euroopassa ja koko Suomessa
– Kenties vakavin asia uudistuksessa on maataloustuen rajut leikkaukset, jotka ristiriitaisen tukikattoehdotuksen ohella rankaisevat jo nyt kannatuskriisissä olevia, kovasti investoineita tiloja.
Katainen muistutti, että Suomen vastaanottamat tuet ovat vähenemässä vuositasolla noin 168 miljoonaa euroa eli enemmän kuin mitkään kriisipaketit ovat olleet.
Maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä (kesk.) muistutti, että pohjoiselle maalle esimerkiksi tuotantosidonnaisen tuen pitäminen nykyisellä tasolla on tärkeää jatkossakin.
– Samoin tilakohtaisen tukikaton soveltamisessa jäsenmaiden erilaisuus on syytä ottaa huomioon. Tukikaton tulee olla joka jäsenmaalle vapaaehtoinen, tai jäsenmaiden on saatava määritellä sen yksityiskohdat.
Katainen arvioi, että poliittinen sopimus monivuotisesta rahoituskehyksestä voidaan saada valmiiksi Suomen EU- puheenjohtajuuskaudella ensi syksynä, mikä on Suomen maataloussektorille mahdollisuus.
– Ja se on tietysti mahdollisimman tarkkaan hyväksi käytettävä.
Kataisen mukaan Suomen maatalous voittaa, jos toisen pilarin leikkauksia voidaan suhteellisesti vähentää.
Keskustameppi toivoi, että uudistus saadaan nyt mahdollisimman pitkälle, jotta uusi EU-parlamentti voi käynnistää uudistukset nopeasti. Aikataulussa pysyminen olisi hänen mielestään viljelijänkin etu.