Open Navbar
Close Navbar
  • Uutiset
  • Keskusta
  • Näkökulmat
  • Blogit
  • Mielipiteet
  • Tapahtumat
  • Näköislehti
  • Mediatiedot
  • Asiakaspalvelu
  • Toimitus
  • Palaute ja juttuvinkki
  • Lataa uutissovellus
Lataa Suomenmaa-sovellus: IOS / Android
  • Mediatiedot
  • Asiakaspalvelu
  • Toimitus
  • Palaute ja juttuvinkki
  • Lataa uutissovellus
  • Uutiset
  • Keskusta
  • Näkökulmat
  • Blogit
  • Mielipiteet
  • Tapahtumat
  • Näköislehti
Haku
Avaruustutkimus
Yhdysvaltojen avaruushallinto NASAn havainnekuva James Webb-teleskoopista. Kullatut peilit mittaavat infrapunataajuuksia ja purje suojaa havainnointilaitteita etenkin auringon haitalliselta lämpösäteilyltä. (Kuva: NASA / Wikimedia Commons)

Maanulkoisen elämän ja maailmankaikkeuden esihistorian mysteerit lähempänä ratkeamista kuin koskaan – James Webb-teleskooppi lähetetään joulupäivänä avaruuteen

Uuden avaruusteleskoopin tieteellinen merkitys tulee olemaan ennennäkemätön – jos kaikki sujuu kuten pitäisi
Lauri Heikkilä 23.12.2021 22:00, muokattu 23.12.2021 19:38
Jaa Twiittaa Lähetä Jaa
a– a+
Avaruustutkimus

James Webb-avaruusteleskoopin laukaisu on syystäkin tämän vuosituhannen odotetuin tapahtuma avaruustutkimuksen saralla. Teleskoopin on tarkoitus kartoittaa maailmankaikkeuden kaukaisimmat ja monet himmeät kohteet ennennäkemättömän tarkasti.

Laukaisun on tarkoitus tapahtua joulupäivänä kello 14.20 Suomen aikaa. Olosuhteet voivat yhä pakottaa lykkäämään jo lykättyä laukaisua, mutta lähtökohtaisesti joulupäivän pitäisi olla otollinen päivä tälle.

James Webbin on useasti sanottu korvaavan vuodesta 1990 toiminnassa olleen Hubble-avaruusteleskoopin, mutta tämä ei pidä paikkaansa. Niillä on monella tapaa erilaiset tarkoitukset, ja Hubble on yhä toiminnassa, ja jatkaa toimintaansa vielä Webbin jälkeenkin.

Yhtäläistä on se, että kumpikin teleskooppi on ollut tai tulee olemaan siihenastisen historian tarkin ja pisimmälle näkevä avaruustutkimuksen väline. Molemmissa on erilaisia tutkimusinstrumentteja, mutta Hubblen painotus on näkyvän valon aallonpituuksien tarkkailussa, kun taas James Webbin tehtävänä on infrapunavalon havainnointi.

Hubble-avaruusteleskooppi laukaistiin avaruuteen vuonna 1990 monen vuoden suunnittelun jälkeen. Varsinainen työ alkoi 1978, tavoitteena avaruuteen laukaisu alun perin vuonna 1983. Jo aiemmin hanketta oltiin yritetty saada käyntiin, mutta rahoituksen löytäminen oli vaikeaa.

Hubble on tähän mennessä tarjonnut ihmiskunnalle kenties ällistyttävimmät kuvat maailmankaikkeudesta. Tarkka teleskooppi on ottanut näkyvän valon pituuksilla kuvia äärimmäisen kaukaisista kohteista. Hubble Extreme Deep Field-kuva on tallentanut kaukaisimmat kohteet, joita ihmiskunta on koskaan nähnyt. Kuvassa näkyy himmeänä muiden muassa vanhin ja kaukaisin koskaan kuvattu galaksi, GN-z11.

Matkaa kuvauskohtaan on 13,4 miljardia valovuotta, eli GN-z11 esiintyy kuvassa vain 400 miljoonaa vuotta alkuräjähdyksen jälkeen. Miljoonista vuosista huolimatta tuo ajankohta on hyvin varhaista universumia. GN-z11 on myös hyvin pieni galaksi nuoruudestaan johtuen. Linnunratamme (läpimitta 100 000 valovuotta) koko on siihen verrattuna noin 25-kertainen.

Koska maailmankaikkeus laajenee kiihtyvällä nopeudella, GN-z11 on tällä hetkellä arviolta 32 miljardin valovuoden päässä aurinkokunnastamme. Se on etääntynyt meistä pitkään jo sellaisella vauhdilla, ettei kyseistä galaksia voi koskaan enää havainnoida nykymuodossaan.

Avaruus laajenee sitä nopeammin mitä kauemmasta avaruuden osasta on kyse ja laajeneminopeus vain kiihtyy. Siksi kaukaisimmat galaksit etääntyvät meistä valoa nopeammin. Vaikka valonnopeus on ehdoton nopeusrajoitus universumin sisällä, ei kyseinen fysiikan laki koske itse universumia, sen muotoa ja laajenemista.

Hubble Extreme Deep Field on Hubble-avaruusteleskoopin ottama syvän taivaan kuva, joka näyttää kaukaisimmat koskaan havaitut kohteet, jopa yli 13 miljardin valovuoden päästä. James Webb tulee tekemään havaintoja vieläkin kauempaa, mutta vastaavaa kuvailoittelua se ei infrapunataajuuksilla tule tarjoamaan. (Kuva: NASA, ESA / Wikimedia Commons)

James Webb on Hubbleen verrattuna monin verroin suurempi ja pystyy keräämään tietoa tarkemmin ja vieläkin varhaisemmasta universumista. Kuitenkaan samanlaisia huikaisevia näkyvän valon kuvia Webbiltä ei ole luvassa, sillä inrapunaa mittaava teleskooppi ei ole olemassa galaksien perhepotrettien ottoa varten. Sekin kuitenkin havainnoi näkyvää valoa, mutta vain punaista valoa.

James Webb näkee Hubblea tarkemmin ja kauemmas siksi, että infrapunavaloa on helpompi havainnoida kaukaa, eivätkä avaruuspölyn esteet haittaa infrapunan etenemistä samalla tavalla kuin näkyvän valon etenemistä. Lisäksi Webbin kullattu peili on ennennäkemättömän suuri, 6,5 metriä halkaisijaltaan. Hubblen halkaisija on 2,5 metriä.

James Webbin pitäisi kyetä näkemään niin kauas, kuin millään tekniikalla on mahdollista. Tulevaisuudessa voi olla tarkempiakin teleskooppeja, mutta jo Webb on pääsemässä etäisyyksien äärirajoille.

Maapallon ilmakehä on infrapunahavainnoinnille ongelmallisempi kuin monelle muulle valon aallonpituudelle. Siksi Webb lähetetään peräti 1,5 miljoonan kilometrin päähän, jotta häiriöitä ei tulisi. Vertailun vuoksi Kuu on ”vain” 384 000 kilometrin päässä Telluksestamme, kuten Maata astronomiassa välillä kutsutaan.

Tarkkaa infrapunahavainnointia varten tarvitaan myös erittäin matala lämpötila. Siksi etäisyyttä kannattaa ottaa, ja James Webbissä on myös purjemainen lämpösuoja. Havainnoiva peilipuoli ei koskaan tule osoittamaan auringon suuntaan kiertoradallaan.

Teleskooppeja ylipäätään lähetetään avaruuteen, jotta ilmakehän häiriöt eivät vaikeuta havainnointia. Siksi Hubblekin on kyennyt tekemään erittäin tarkkoja havaintoja omalta kiertoradaltaan, kun ilmakehä ei vääristä näkyvän valon ja ultravioletin pituuksia.

Hubble on kiertänyt verrattain lähellä Maata, joten sitä on voinut huoltaa. James Webb lähtee niin kauas, ettei tämä ole mahdollista.

Siksi Webb on testattu pienimpiäkin yksityiskohtia myöten lukemattomia kertoja. Varmuuden ja tarkkuuden takia laukaisukin on lykkääntynyt monella vuodella, ja tänäkin vuonna ensin jokusella kuukaudella ja sitten taas jokusilla päivillä siitäkin.

Webbin elinkaari on verrattain lyhyt. Sen instrumentit kuitenkin kykenevät tekemään kerralla paljon havaintoja, joten se tulee olemaan tehokas 5–10 vuoden, hyvällä tuurilla hieman pidemmällä elinkaarellaan.

Syynä lyhyeen elinkaareen on polttoaineen riittävyys. Verrattain vähäinenkin aika riittää kuitenkin Webbin lukuisien tavoitteiden saavuttamiseen.

Pääosan uudesta melkein 10 miljardia euroa maksaneesta avaruusteleskoopista on rahoittanut Yhdysvaltojen avaruushallinto NASA, joka teleskoopin laukaiseekin. Työ on kuitenkin ollut kansainvälistä yhteistyötä, ja Euroopan avaruushallinto ESAlla on ollut siinä suuri rooli. Itse asiassa yhdysvaltalaisia instrumentteja teleskoopissa on vain yksi.

Suomalaisväriä tässä työssä ei ole, mutta suomalaistutkijat tulevat varmasti käyttämään Webbin dataa.

Webb on verrattain kevyt, selvästi Hubblea kevyempi, mutta laajuuden takia se pitää lähettää avaruuteen kokoontaitettuna ja paketissa. Määräpaikassaan se kokoaa itsensä. Tähän vaiheeseen sisältyy monia riskejä, joten vaihe on testattu lukuisia kertoja.

Mitä kaikkea James Webb sitten tulee tarjoamaan tieteelle?

Tieteilijät ovat sanoneet, ettei ole astrofysiikan ja kosmologian alaa, jota Webb ei muuttaisi. Niin monia arvoituksia ja mysteereitä on vielä ratkaisematta.

Miten esimerkiksi aine ylipäätään muodostui universumiin? Alkuräjähdys salli vain kevyiden alkuaineiden vedyn ja heliumin muodostumisen suuressa mittakaavassa, samoin pieniä määriä raskaampia litiumia ja berylliumia. Muut alkuaineet ovat muodostuneet tähtien räjähdyksissä ja törmäyksissä.

Tähtienvälinen pöly esimerkiksi on tähtien räjähdysten muodostamaa. Sitäkin havainnoimalla Webb voi vastata kysymyksiin materian synnystä.

Entä miten planeetat syntyivät? Siitä mekanismista, millä protoplanetaarinen pöly romahtaa kasaan planeetoiksi, ei vielä ole täysin varmoja tietoja. Tällaisia pölykiekkoja voi tarkkailla infrapunan pituuksilla niin, että pölyn läpikin näkee.

Oman aurinkokuntamme himmeimpiä kohteita tarkkailemalla Webb löytänee uutta tietoa lähialueemme synnystä.

Entä ovatko Maan kaltaiset planeetat yleisiä vai harvinaisia? Nykytiedon valossa Maa saattaa olla laadultaan harvinainen, mutta uudet havainnot kertovat tästä lisää.

Jos Maa on harvinaislaatuinen keskikokoisena kiviplaneettana, tästä voi johtaa uusia teorioita siitä, miten elämä voisi syntyä planeetoilla ympäri galaksiamme ja muuta universumia.

Tällainen on ero näkyvällä valolla ja infrapunalla otettujen kuvien välillä. Vasemmalla kuuluisa Luomisen pilarit-tähtisumu 6500−7000 valovuoden päässä Maapallosta kuvattuna näkyvän valon pituuksilla. Oikealla infrapunakuva, joka näkee merkittävästi paremmin pölyn ja kaasun läpi. (Kuva: ESA/Hubble)

Eräs mielenkiintoisista planeetoista on meistä katsoen lähin eksoplaneetta. Eksoplaneetta tarkoittaa aurinkokuntamme ulkopuolista planeettaa. Näitä on havainnoitu mittaamalla tähdissä tapahtuvia kirkkausvaihteluja, kun planeetat kulkevat niiden edestä muuttaen tähden kirkkautta aavistuksen verran.

Auringon lähin naapuritähti Proxima Centauri on reilun neljän valovuoden päässä. Sitä ei voi havainnoida paljaalla silmällä, sillä kyseessä on punainen kääpiötähti, joka on verrattain pienikokoinen ja himmeä. Sen ympärillä kiertää planeetta Proxima B, joka on lämpötilansa puolesta tähden niin kutsutulla elämänvyöhykkeellä.

Punaiset kääpiöt tosin ovat satunnaisten purkausten ja säteilyn takia huonoja isäntiä melko lähellä kiertävien planeettojen elämälle.

Proxima B on myös koko ajan lukkiutuneena sama puoli kohti tähteä. Planeetan toisella puolella on jatkuva kuumuus, toisella puolella kylmyys.

Välimaastossa on kuitenkin alue, joka voisi olla elämälle mahdollinen. Mielenkiintoista onkin, että Proxima B:ltä on havaittu mielenkiintoinen signaali, joka voisi olla merkki vieraasta teknologiasta. Tämä on kuitenkin epätodennäköinen vaihtoehto, ja siihen tulee suhtautua terveellä skeptisyydellä.

James Webb-avaruusteleskooppi voisi havainnoida elämän merkkejä paitsi Proxima B:n myös muiden planeettojen pinnoilta. Eräs mahdollisuus älykkäälle elämälle olisi valon heijastaminen suurilla peileillä Proxima B:n ja vastaavien planeettojen valoisalta puolelta säteilyn kannalta turvallisemmalle pimeälle puolelle, ja näin elämän olosuhteiden ylläpitäminen. Peilivalot Webb todennäköisesti huomaisi.

Maanulkoista älykästä sekä teknologista elämää voi havainnoida myös monella muulla tavalla. Megarakennelmat voisivat tuottaa lämpöä ja heijastumia, ja esimerkiksi tähdistä energiaa keräävät rakennelmat himmentäisivät tähtiä tavoilla, joita ei voi pitää luonnollisina.

Tällaisia himmentymiä on saatettu jo havaita. Tosin suurin osa näistä on saatu selitettyä tähtien omien ainepurkausten muodostamalla pölyllä tai muulla aurinkokuntien ”rakennusmateriaalilla”.

Samoin planeettojen ilmakehistä voi havainnoida kemiallisia yhdisteitä, joiden tiedetään muodostuvan ainoastaan keinotekoisesti. CFC-yhdisteet ovat tällainen esimerkki, joita meidänkin teollisuutemme valmistaa.

Hiilidioksidi ynnä muut yhdisteet taas voivat paljastaa orgaanisen, vaikkakin kehittymättömän elämän. Mikään ei myöskään pakota elämää olemaan samanlaiseen kemiaan pohjautuvaa kuin meillä, vaikkakin oma elämämme muodostuu yleisimmistä alkuaineista, ja on sikäli todennäköisesti yleisin mahdollinen tapa olla elävä. Sikäli yllättäviäkin elämänsignaaleja saattaa Webbin haaviin osua.

On siis monta syytä, miksi James Webb saattaa ratkaista kysymyksen siitä, olemmeko yksin universumissa.

Hubble-teleskoopin ottamaan kuvaan merkittynä kaukaisin koskaan kuvattu ja havaittu Galaksi. Valo on matkannut GN-z11-galaksista meille 13,4 miljardia vuotta. James Webb tulee todistamaan vielä tätäkin vanhempia ja kaukaisempia galakseja, ja myös GN-z11 saattaa avautua yksityiskohtaisemmin Webbin havainnoissa. (Kuva: NASA, ESA / Wikimedia Commons)

Varhaisesta universumista, eli kaukaisimmista havainnoitavissa olevista kohteista Webb etsii tietoa galaksien ja ensimmäisten tähtien sekä mustien aukkojen synnystä.

Aivan universumin alkuun Webb ei voi nähdä, sillä ensimmäisten tähtien ja galaksien valo syntyi vasta muutaman sadan miljoonan vuoden jälkeen. Siinä missä Hubble on nähnyt 13,4 miljardin valovuoden päähän, Webb näkee 13,6 miljardin valovuoden päähän, ja tarkemmin. Ensimmäisten tähtien valo on vanhempaa, mutta liian himmeää, ja pääosin vety- ja heliumpilvien, joista tähdet muodostuivat, peittämää.

Universumi on 13,8 miljardia vuotta vanha, eli Webb katsoo hyvin varhaiseen aikaan.

Galaksien evoluutio aivan alusta asti ja ensimmäisten vuosimiljardien aikana saa Webbin kautta uusia vastauksia ennennäkemättömien havaintojen kautta.

Ensimmäisissä galakseissa ei ole tuntunut olevan yhteistä muodostumisen logiikkaa. Uudet havainnot voivat kertoa tästä lisää.

Ensimmäiset mustat aukotkin ovat arvoitus. Niistä on huonosti tietoa, ja on pidetty outona, että varhaisessa maailmankaikkeudessa oli jo supermassiivisia mustia aukkoja. Kirkkaita kvasaareja tarkastelemalla massiivisten mustien aukkojen muodostumisesta saa lisätietoa. Kvasaarit ovat kirkkaita galaksiytimiä, joihin tippuva materia saa galaksikeskuksen hehkumaan äärimmäisen kirkkaana. Kvasaari on maailmankaikkeuden galaksien voimakkain ilmiö.

Jos Linnunratamme keskustassa 25 000 valovuoden päässä olisi kvasaari, ei elämä Maapallolla olisi mahdollista.

Kvasaarit ovat tosin vain varhaisen maailmankaikkeuden ilmiö, ja Webb ehkä tarkentaa tietoa siitä, miksi näin on selittämällä galaksien ja mustien aukkojen syntyä.

Oman galaksimme keskusaukko Sagittarius A* (* tarkoittaa tähteä) saanee Webbin kautta uusia selityksiä. Tiettävästi jokaisen galaksin keskuksessa on supermassiivinen musta aukko, mutta omamme on poikkeava.

Sagittarius A* leimuaa tai roihuaa kirkkaana, ja sitä on siksi hankala havainnoida. Tämän mekanismi on toistaiseksi mysteeri, mutta se liittynee materian tippumiseen mustaan aukkoon. Ilmiö on kuitenkin kaukana kvasaarien voimasta.

Havainnointikykynsä ansiosta James Webb tulee todennäköisesti havainnoimaan jotain aivan odottamatontakin, jota ihmiset eivät vielä ole osanneet ajatella. Tämän näyttää vain aika.

Mahdollisesti myös pimeästä energiasta ja pimeästä aineesta saadaan Webbin kautta uusia tietoja. Mysteerivoimat vastaavat maailmankaikkeuden laajenemisesta sekä galaksien liikunnosta.

Avaruusteleskooppi on saanut nimensä yhdysvaltalaisen James Webbin (1906–1992) mukaan. Webb toimi NASAn johtajana aikana, jolloin laitos kasvoi ja aloitti Apollo-ohjelman, jonka ansiosta ihminen käveli ensimmäistä kertaa Kuun pinnalla vuonna 1969. Webbillä oli merkittävä rooli NASAn kasvattamisessa.

Hubble taas on saanut nimensä tieteilijän mukaan. Tähtitieteilijä Edwin Hubble (1889–1953), niin ikään Yhdysvalloista, havaitsi 1920-luvulla, että Linnunradan ulkopuolellakin on galakseja, ja että universumi laajenee, ja vieläpä kiihtyvästi. Tämä mullisti käsityksemme maailmankaikkeudesta, samoin kuin Albert Einsteinin suhteellisuusteoria oli tehnyt joitain vuosia aiemmin.

Joulupäivän laukaisu voi yhä viivästyä, mutta tuskin paljonkaan. Tieteen joululahja saapuu radalleen tammikuun lopulla ja aloittaa havainnointien tekemisen aikaisintaan heinäkuussa, kun kaikki varmistukset ja kokeet on saatu tehtyä.

Lähteitä:

NASA (englanniksi)

Tiedekommunikaattori John Michael Godierin Youtube-kanava, etenkin video tästä linkistä (englanniksi).

Inverse.com-sivusto (englanniksi)

Ilta-Sanomat 18.12.

Tähdet ja avaruus 19.12.

Lue myös

Ensimmäinen autolautta Suomesta Ruotsiin mullisti matkailua – sitä ennen se osallistui Normandian maihinnousuun

Viking Linen laivoilla matkusti kesä–elokuussa lähes 1,8 miljoonaa matkustajaa, ja monet lomakauden lähdöistä...
26.9.2023 22:00

Kiinalaisten nopeus yllätti japanilaisjätin: Tuo jatkossa Eurooppaan vain sähköautoja

Japanilainen autonvalmistaja Nissan aikoo tästä eteenpäin tuoda Euroopan markkinoille ainoastaan sähköisiä automalleja. Vuoteen...
26.9.2023 21:50

Sähkötapaturmat aiheuttavat edelleen myös kuolemantapauksia – nuorten osalta yksi syy erityisen surullinen

Sähköiskun aiheuttamat vammat ja kuolemat ovat merkittävästi vähentyneet turvallisuuskulttuurin ja turvallisuusvaatimusten kohentumisen myötä. HUSin...
26.9.2023 21:35
Jaa Twiittaa Lähetä Jaa

Aihetunnisteet

astronomia avaruustutkimus ESA Fermin paradoksi Hubble James Webb James Webb-avaruusteleskooppi kosmologia maailmankaikkeuden kehityshistoria maailmankaikkeus nasa tähtitiede universumi

Kommentit (2)

  • Lukija23

    24.12.2021 19:04

    kiitokset runsahat heikkilän laurille + toemitukselle avaruus-annoksesta!!! tämmösijä tosjtarinoeta vasteis kuukaosittaen tarjoeltakkoon!
    on se niin sommoo, kun universumim, mualimankaekkeovven syntyynniin nykyjään kurkistoov voejjaan!!!

    Vastaa viestiin
  • Lukija23

    27.12.2021 18:56

    kaikilla kotimaisilla teeveekanavilla iltojen parhaina katselu-aikoina 18-22 vastedes viikoittain näytettäköön erinomaisia avaruusfilmejä maailman ja elämän synnystä, tähtien ja planeettojen kehittymisistä!!! tähän asti vain harvat ovat voineet niitä kuutos- ja nationalgeographicin kanavilta aamupäivin ihailla ja ihmetellä!!!!

    Vastaa viestiin

Voit kommentoida kirjauduttuasi palveluun. Tarvitset kirjautumiseen Suomenmaa-tunnuksen

Kirjaudu sisään

Viidesti viikossa kiinnostavimmista sisällöistä koostettu uutispaketti sähköpostiisi?

Tilaa Suomenmaan ilmainen uutiskirje.

Luetuimmat

  • Päivä
  • Viikko
  • Kuukausi
Tiesitkö? – Näin sienten myyntiä on suitsittu lailla
Uutiset | 24.9.2023 18:00
Yhdysvaltain Abrams-panssarivaunuja saapui Ukrainaan
Uutiset | 25.9.2023 17:54
FT: Sotatalous yllätti kuuluisan oligarkin
Uutiset | 26.9.2023 15:03
Paavo Väyrynen jättää Kemin kaupunginvaltuuston ja Lapin aluevaltuuston
Uutiset | 26.9.2023 14:25
HS: ”En hae määrää, haen laatua” – Viron puolustus­ministeri ei toivo Suomea Baltian viralliseen ilma­valvontaan
Uutiset | 26.9.2023 14:21
Timo Soini: Nämä keskustan puoluesihteerit olivat minulle kova vastus
Uutiset | 26.9.2023 11:46
Purralta tiukka viesti oppositiolle: ”Aidan variksetkin nauravat…”
Uutiset | 25.9.2023 13:02
HS: Sixten Korkman varoittaa riidan kärjistymisestä – ”Siksi ay-liike ryhtyy toimiin jo nyt”
Uutiset | 26.9.2023 10:22
Ensimmäinen autolautta Suomesta Ruotsiin mullisti matkailua – sitä ennen se osallistui Normandian maihinnousuun
Uutiset | 26.9.2023 22:00
Ydinsodan syttyminen oli kiinni vain yhdestä puhelinsoitosta 40 vuotta sitten – Pelkästään vaistoihinsa luottanut upseeri esti kaiken
Uutiset | 22.9.2023 22:20
Saarikko Purralle: Höpö höpö
Uutiset | 19.9.2023 15:45
Ydinsodan syttyminen oli kiinni vain yhdestä puhelinsoitosta 40 vuotta sitten – Pelkästään vaistoihinsa luottanut upseeri esti kaiken
Uutiset | 22.9.2023 22:20
Ukrainan armeija on murtautunut Venäjän linjojen läpi maan eteläosassa, kertoo ukrainalaiskenraali
Uutiset | 23.9.2023 15:08
Tiesitkö? – Näin sienten myyntiä on suitsittu lailla
Uutiset | 24.9.2023 18:00
Vilja-alus lähti matkaan Ukrainan Mustanmeren satamasta Venäjän uhkauksista huolimatta
Uutiset | 19.9.2023 11:18
Ruotsin kruunu putosi ennätysalas – Näin monta kruunua saat nyt eurolla
Uutiset | 18.9.2023 16:51
Presidentti varoittaa Saksan olevan ”murtumispisteestä” – Jopa vihreät kauhistuivat maahanmuutosta
Uutiset | 21.9.2023 22:03
Ukraina vaati Kansainvälistä tuomioistuinta määräämään Venäjän maksamaan korvauksia – ”Venäjä ei ole lain yläpuolella”
Uutiset | 19.9.2023 14:08
Brittiläiset F-35-hävittäjät ja Queen Elizabeth -lentotukialus osallistuvat Ilmavoimien pääsotaharjoitukseen
Uutiset | 23.9.2023 10:23
Tyrmistys budjetista: Mihin katosivat maatalouden rahat?
Uutiset | 20.9.2023 15:16
Ohjaajat eivät havainneet, että matkustajakone oli eksynyt reitiltään – Neuvostoliiton vastaus oli tyly
Uutiset | 1.9.2023 22:15
Ukraina jatkaa etenemistä Robotynen lähellä – joukkojen kerrotaan hyökkäävän nyt Venäjän tykistön kimppuun
Uutiset | 29.8.2023 11:40
Ukrainan joukot jatkavat etenemistään Robotynen ja Bahmutin alueilla – Venäjä joutunut tuomaan vahvistuksia muualta
Uutiset | 9.9.2023 12:31
Äärinationalistisen militantin viesti Wagner-sotilaille: Pysäytetään verinen lihamylly, marssitaan Moskovaan
Uutiset | 25.8.2023 10:01
Saarikko Purralle: Höpö höpö
Uutiset | 19.9.2023 15:45
Ydinsodan syttyminen oli kiinni vain yhdestä puhelinsoitosta 40 vuotta sitten – Pelkästään vaistoihinsa luottanut upseeri esti kaiken
Uutiset | 22.9.2023 22:20
Ennustus Zelenskyin lähipiiristä: Lopulta kaikki päättyy silmänräpäyksessä
Uutiset | 28.8.2023 12:24
Tieto: Putin aikoo vierailla Nato-maassa
Uutiset | 30.8.2023 16:24
Ukrainan armeija on murtautunut Venäjän linjojen läpi maan eteläosassa, kertoo ukrainalaiskenraali
Uutiset | 23.9.2023 15:08
Keuhkot voivat vaurioitua jo muutamasta hengenvedosta” – tuhannet ihmiset altistuvat työssä ärsyttäville aineille
Uutiset | 16.9.2023 20:00

Uusimmat

Ensimmäinen autolautta Suomesta Ruotsiin mullisti matkailua – sitä ennen se osallistui Normandian maihinnousuun
Uutiset | 26.9.2023 22:00
Kiinalaisten nopeus yllätti japanilaisjätin: Tuo jatkossa Eurooppaan vain sähköautoja
Uutiset | 26.9.2023 21:50
Sähkötapaturmat aiheuttavat edelleen myös kuolemantapauksia – nuorten osalta yksi syy erityisen surullinen
Uutiset | 26.9.2023 21:35
Turkin Erdogan: Ruotsin Nato-jäsenyys ei ole kytköksissä Yhdysvaltain lupailemiin hävittäjiin – Unkari panttaa myös ratifiointia
Uutiset | 26.9.2023 18:58
Oppositio jatkoi hallituksen riepottelua kiistassa vammaispalvelulaista
Uutiset | 26.9.2023 18:41
Polttoaineen hinta nousee keskiviikkoisin – asiantuntijat ehdottavat säännöllistä hintaseurantaa
Uutiset | 26.9.2023 17:59
Ammattiliittojen protestit alkoivat – EK:n Häkämiehen mukaan työnantajien reagointi ei ole vielä ajankohtaista
Uutiset | 26.9.2023 17:59
Tietosuojavaltuutettu poisti kiellon siirtää Yangossa kerättyjä henkilötietoja Venäjälle
Uutiset | 26.9.2023 17:52
Suomi sai langettavan ihmisoikeustuomioistuimelta 11 vuotta sitten – eduskunta korjaa mielenterveyslakia nyt
Uutiset | 26.9.2023 17:30
Lapsen kiljahdus säikäytti lähelle tulleen suden Loimaalla – poliisi tarkkailee ja tarvittaessa ampuu
Uutiset | 26.9.2023 16:57
Näytä lisää
cover_image

Lue uusin Suomenmaa

Kirjaudu ja lue näköislehti Tilaa lehti Lue näköislehti

Pääkirjoitukset

Pirkkalainen puhalsi keskustan järjestöremontin uudelleen henkiin
Pääkirjoitus | 25.9.2023 21:00
Hallituksen velkabudjetti oli järkytys kaikille, ja pahinta on, että heikompiosaisilta leikataan ja hyvätuloisimmille annetaan lisää
Pääkirjoitus | 22.9.2023 21:00
Syksy kärjistää vastakkainasettelua
Pääkirjoitus | 18.9.2023 21:00

Toimitus suosittelee

Näkökulma: Ulkokaarteesta kirietäisyydelle
Näkökulma | 23.9.2023 18:44
Väistyvä puoluesihteeri avautuu keskustan ”helvetillisestä yhtälöstä” – Esittää jäsenille yhden kysymyksen
Uutiset | 23.9.2023 11:05
Näkökulma: Pölynimurikauppias ja köyhän miehen Thatcher Suomea pelastamassa
Näkökulma | 22.9.2023 13:44

Uutiset

  • Uusimmat
  • Luetuimmat
Ensimmäinen autolautta Suomesta Ruotsiin mullisti matkailua – sitä ennen se osallistui Normandian maihinnousuun
Uutiset | 26.9.2023 22:00
Kiinalaisten nopeus yllätti japanilaisjätin: Tuo jatkossa Eurooppaan vain sähköautoja
Uutiset | 26.9.2023 21:50
Sähkötapaturmat aiheuttavat edelleen myös kuolemantapauksia – nuorten osalta yksi syy erityisen surullinen
Uutiset | 26.9.2023 21:35
Saarikko Purralle: Höpö höpö
Uutiset | 19.9.2023 15:45
Ydinsodan syttyminen oli kiinni vain yhdestä puhelinsoitosta 40 vuotta sitten – Pelkästään vaistoihinsa luottanut upseeri esti kaiken
Uutiset | 22.9.2023 22:20
Ukrainan armeija on murtautunut Venäjän linjojen läpi maan eteläosassa, kertoo ukrainalaiskenraali
Uutiset | 23.9.2023 15:08

Mielipiteet

  • Uusimmat
  • Luetuimmat
Vesa-Matti Virtanen ehdolle Päijät-Hämeen keskustan puheenjohtajaksi
Mielipide | 26.9.2023 9:20
Hyvinvointialueilla vaativat tavoitteet
Mielipide | 25.9.2023 15:11
Leikkaukset voivat myös toimia kannustimena kasvuun
Mielipide | 25.9.2023 14:54
Tuhannen taalan paikka aukeamassa keskustalle
Mielipide | 22.9.2023 10:26
Tuhannen taalan paikka aukeamassa keskustalle
Mielipide | 22.9.2023 10:26
Tuulivoimahaihattelussa on rajansa
Mielipide | 21.9.2023 11:11
Kasvun korjaussarja – kuusi systeemistä muutosta 
Mielipide | 16.9.2023 8:00
Keskustan 1980-luvun sankaritarinan olisi pitänyt tulla esiin historiankirjoituksessa
Mielipide | 19.9.2023 11:52

Keskusta

  • Uusimmat
  • Luetuimmat
Rosoa etsimässä – Nuoren polven vaikuttaja haluaa keskustaan lisää elämänmakua
Uutiset | 24.9.2023 12:00
”En jaksa esittää teatteria” – Keskusta aikoo jatkaa rakentavaa oppositiopolitiikkaa
Uutiset | 23.9.2023 19:15
Keskustan puoluekokous: Olli Rehnin koeteltu johtajuus kriisien ytimessä antaa parhaat valmiudet presidentin tehtävään
Uutiset | 23.9.2023 18:51
Mauri Pekkarinen varoittaa: Suomesta ei saa tulla ruotsalaisen teollisuuden suurhankkeiden työvoiman hankinta-aluetta
Uutiset | 21.9.2023 15:19
Väistyvä puoluesihteeri avautuu keskustan ”helvetillisestä yhtälöstä” – Esittää jäsenille yhden kysymyksen
Uutiset | 23.9.2023 11:05
Antti Siika-ahosta keskustan puoluesihteeri
Uutiset | 23.9.2023 17:38
  • Uutiset
  • Keskusta
  • Näkökulmat
  • Blogit
  • Tapahtumat
  • Näköislehti

Asiakaspalvelu

Asi­a­kas­pal­ve­lu 044 7778 710 (ark. 9–13)
asiakaspalvelu@suomenmaa.fi

Asiakaspalvelu

Toimitus

etunimi.sukunimi@suomenmaa.fi
uutiset@suomenmaa.fi

Ou­lun toi­mi­tus
PL 52, Lekatie 6, Oulu

Hel­sin­gin toi­mi­tus
Apol­lon­ka­tu 11 A Hel­sin­ki

Toimitus

Tilaa Suomenmaa Lähetä juttuvinkki Lähetä palautetta Mediatiedot

Järjestöpalstan ilmoitukset Keskustan piiritoimistojen kautta.

Nipputilaukset
Rekisteriseloste
Evästeasetukset


Seuraa Suomenmaata

✖

Kirjaudu sisään

Syötä tunnuksesi alla oleviin kentiin. Jos sinulla ei ole vielä tunnusta, voit rekisteröityä täällä.

Näköislehti vaatii voimassaolevan tilauksen. Tilaa Suomenmaa täällä.

Olen unohtanut salasanani
Rekisteriseloste

Käytämme evästeitä

Käytämme evästeitä tarjotaksemme sinulle ajankohtaista ja kiinnostavaa sisältöä. Voit hyväksyä evästeiden käytön painamalla “Hyväksy kaikki” tai muuttaa asetuksiasi. Suomenmaa.fi käyttää seuraavia evästeitä:

Välttämättömät evästeet

Välttämättömät evästeet ovat verkkosivuston toimivuuden ja kehityksen kannalta tarpeellisia. Ne eivät tallenna tietoja, joista sinut voitaisiin välittömästi tunnistaa.

Kävijämittaus ja analytiikka

Käytämme sivustolla evästeitä, jotta voimme seurata kävijöiden käyttäytymistä, mitata sivuston suorituskykyä ja kerätä tietoa sivuston käytöstä.
Hyväksymällä evästeet autat meitä kehittämään palveluitamme ja sivustoamme. Emme käytä evästeitä markkinointiin. Voit muuttaa evästeasetuksiasi milloin tahansa sivun alalaidasta löytyvästä “Evästeasetukset”-painikkeesta.
Evästeasetukset
Suomenmaa.fi

Evästeiden avulla voimme palvella sinua paremmin. Keräämme tietoa verkkosivuston käytöstä. Voit hallinnoida evästeasetuksiasi alta.

Välttämättömät evästeet

Välttämättömät evästeet ovat verkkosivuston toimivuuden ja kehityksen kannalta tarpeellisia. Ne eivät tallenna tietoja, joista sinut voitaisiin välittömästi tunnistaa.

Evästeet

  • moove_gdpr_popup (käytetään evästeasetusten tallentamiseen, kesto 365 päivää)
Kävijämittaus ja analytiikka

Käytämme sivustolla evästeitä, jotta voimme seurata kävijöiden käyttäytymistä, mitata sivuston suorituskykyä ja kerätä tietoa sivuston käytöstä. Osa evästeistä tallennetaan käyttäjän päätelaitteelle pidemmäksi aikaa, ja ne ovat käytettävissä, kun käyttäjä palaa sivustolle takaisin. Istuntoon liittyvät evästeet poistuvat, kun käyttäjä sulkee selaimen.

Evästeet

  • _ga (käytetään kävijöiden erotteluun, kesto kaksi vuotta)
  • _gid (käytetään kävijöiden erotteluun, kesto 24 h)
  • _pk_id (Tilastointi, käyttäjän yksilöinti (Matomo Cloud), kesto 13kk)
  • _pk_ses, _pk_cvar, _pk_hsr  (Tilastointi, vierailuun liittyvien tietojen tallennus (Matomo Cloud), kesto 30min)
  • _pk_ref (Tilastointi, saapumis-/lähdetiedon muistaminen (Matomo Cloud), kesto 6kk)
  • matomo_sessid (Väärinkäytösten estäminen, CSRF-turvaominaisuus (Matomo Cloud), poistetaan kun selain suljetaan.)
  • mtm_consent (Tilastointi, käyttäjän evästehyväksynnän muistaminen (Matomo Cloud), kesto 30v.)
  • mtm_cookie_consent (Tilastointi, käyttäjän evästehyväksynnän muistaminen (Matomo Cloud), kesto 30v.)