Maanteillä vaanivat kuopat tuottavat autoille paljon vahinkoa – korvaushakemuksista hyväksytään vain viidennes

Liikennevahingot

Päällystetyillä teillä vaanivat kuopat ovat tyypillisin syy hakea valtiolta vahingonkorvauksia maanteillä sattuneista vaurioista, kertoo ryhmäpäällikkö Marja-Lea Hallikainen Lapin ely-keskuksesta.

– Tyypillisiä vahinkoja ovat ovat rengas- ja vannevahingot, Hallikainen sanoo.

Lapin ely-keskus käsittelee keskitetysti valtion maanteiden kunnosta johtuvat korvaushakemukset.

Ely-keskus ei käsittele kuntien kaduilla ja teillä sekä yksityisteillä tapahtuneita vahinkoja.

Hallikaisen mukaan tammi-helmikuussa Lapin ely-keskukseen on tullut 325 korvaushakemusta.

Viime vuonna hakemuksia tuli 1 961. Toissa vuonna hakemusten määrä oli 1 704.

Korvauksiin johtaa karkeasti vain 20 prosenttia hakemuksista.

– Pelkkä tien huonokuntoisuus ei riitä. Pitää olla laiminlyöntejä tienpidossa, Hallikainen painottaa.

Myös Liikenneviraston ylitarkastaja Otto Kärki muistuttaa tieliikennelain edellyttämästä autoilijan omasta vastuusta.

– Jos tie on huonossa kunnossa, se edellyttää enemmän varovaisuutta, Kärki sanoo.

Hallikainen kertoo, että kuopat asfaltissa voivat syntyä esimerkiksi sään vaihdellessa nollan molemmin puolin, jolloin myös tien lämpötila sahaa edestakaisin.

Routaa ei tarvitse olla alla, kun teihin syntyy kuoppia.

– Jos on kosteat olosuhteet ja vilkas liikenne, niin päällystevauriot voivat syntyä hyvinkin nopeasti, Hallikainen arvioi.

Kärki huomauttaa, että talvella on hankalaa paikata tietä kestävästi. Sen vuoksi tilanne on pahin keväällä talven jäljiltä.

Kevään kelirikkokausi on vasta alkamassa, eikä routavaurioista aiheutuneita korvaushakemuksia ole tullut vielä lainkaan Lapin ely-keskukseen.

Routateistä aiheutuvien korvaushakemusten määrä on muutenkin alhainen.

Viime vuonna käsiteltiin Hallikaisen mukaan vain 32 ja toissa vuonna 34 kelirikkoon liittyvää tapausta.

– Kelirikkoisten teiden tapaukset ovat meillä erittäin pieni ryhmä.

Routavaurioista varoitetaan yleensä myös liikennemerkein, jotka autoilijan pitää ottaa huomioon. Tienpitäjä ei ole näin ollen laiminlyönyt velvollisuuksiaan.

Kärki veikkaa, että tänä vuonna runkokelirikkoaika koetaan pääosin toukokuussa, pohjoisessa jopa kesäkuussa myöhäisen kevään vuoksi.

Tien rungossa voi olla routaa ja kantavuus heikkoa, vaikka tie olisi jo kuivan näköinen päältä.

Tien pinnat alkavat kuitenkin pehmentyä aikaisemmin riippuen siitä, sataako vai onko aurinkoista.

– On ennustettu kylmää ja yöpakkasia on jatkuvasti. Se hillitsee kelirikkoa ja pitää ajettavuutta teillä parempana, Kärki sanoo.

Routa koettelee sorateitä, joille joudutaan määräämään painorajoituksia, jos kelirikko äityy pahaksi.