Maakuntahallinto uusiksi, säästöjä ei heti luvassa

Maakuntahallinto ei välttämättä säästäisi kustannuksia, mutta yksinkertaistaisi hallintoa, arvioi selvitysmies Lauri Tarasti.

– Olen yrittänyt löytää mallin, jossa kustannuksia tulisi lisää mahdollisimman vähän, Tarasti sanoi kun hän tiistaina luovutti ehdotuksensa uudistusministeri Anu Vehviläiselle (kesk.).

Kaikkien aikojen suurimmassa aluehallinnon uudistuksessa Suomeen perustetaan 18 maakuntaa. Niistä jokaisessa olisi vaaleilla valittava maakuntavaltuusto, maakuntahallitus ja maakuntavirasto.

Maakunnat vastaavat sosiaali- ja terveyspalveluista sekä joukosta muita tehtäviä, joita siirretään muun muassa kunnilta, lakkautettavilta ely-keskuksilta ja Maakuntien liitoilta.

Vehviläinen perustelee uudistusta tavalliselle kansalaiselle sillä, että ihmisen kannalta hallinto on hyvää, kun se on yksinkertaista ja ymmärrettävää.

– Lisäksi ihmiset pääsevät vaikuttamaan äänestämisen kautta siihen, ketkä päättävät maakunnan asioista, Vehviläinen sanoi STT:lle.

Hallitus on luomassa Suomeen maakuntahallintoa sote-uudistuksen vanavedessä.

Sosiaali- ja terveyspalvelut halutaan siirtää kunnilta isommille alueille, jotta palvelut pystytään pitämään tasalaatuisina eri puolilla Suomea. Uudistuksilla pyritään hillitsemään kustannusten kasvua.

Åbo Akademin julkishallinnon professorin Marko Joasin mukaan tekeillä on hirveän vaativa hallinnollinen uudistus, ehkä vaativin mitä Suomessa on koskaan viety läpi.

Tekeillä on hirveän vaativa hallinnollinen uudistus, ehkä vaativin mitä Suomessa on koskaan viety läpi.

Marko Joas

–Auki olevat asiat eli rahoitus, vaalien järjestäminen ja maakunnan todellinen liikkumavara eli autonomia vaikuttavat paljon siihen, kuinka järkevä ja hyväksyttävä tämä suuruudistus on, Joas sanoo.

Hän muistuttaa, että yhtään isoa uudistusta ei ole onnistuttu toteuttamaan niin, että säästöjä olisi tullut ensimmäisten vuosien aikana.

– Jo se voi olla hyvä, jos rakenteita pystyttäisiin uudistamaan siten, etteivät kustannukset nousisi jatkossa samalla tavalla kuin tällä hetkellä.

Tampereen yliopiston kunnallispolitiikan professori Arto Haveri valittelee sitä, että Suomeen on tulossa niin monta maakuntaa. Monia ongelmia olisi hänestä vältetty, jos alueita olisi ollut esimerkiksi vain 12.

– Nyt joudutaan siihen, että eri alueilla on erilaisia tehtäviä. Yksinkertaisuuden ja selkeyden vaatimuksesta joudutaan lipsumaan, koska alueita on niin paljon.

Hallituksen kaavailemassa aluejaossa maakunnat jäävät sen verran pieniksi, että joitain tehtäviä on annettava tätä suuremmille alueille. Sosiaali- ja terveysalueita on vain 15 ja ensihoitopalveluita tuotetaan 12 alueella. Tarasti esittää, että tästä syystä myös pelastuslaitoksia olisi 12 nykyisen 22 sijasta.

– Tämä oli poliittisen prosessin myötä tehty päätös, Haveri muistuttaa.

Hän oli kesällä asiantuntijaryhmässä, joka esitti itsehallintoalueiden määräksi 9–12.

Vehviläisen mukaan hallituspuolueet aikovat linjata uudistuksen etenemistä lähiviikkoina.

Maakunta- ja sote-lakien pitäisi olla valmiina lausuntokierrokselle jo vappuun mennessä, jotta ne ehtivät voimaan vuoden 2019 alusta.

Tärkeintä Vehviläisen mukaan on linjata, miten itsehallinto toteutuu maakunnissa ja mikä on maakuntien ja kuntien välinen suhde. Kunnille jäävät joka tapauksessa koulutus, kaavoitus ja kehittäminen.

– Rahoitus on iso kysymys. Jokerina myös henkilöstön asema eli miten henkilöstön asema turvataan.