Maailman vaikutusvaltaisin urheilujohtaja valitaan salamyhkäisesti – Iso kysymys on Venäjä
Ei vaalipaneeleja, ei julkisia väittelyjä, ei julkisia tuenosoituksia ehdokkaille.
Tältä pohjalta Kansainvälinen olympiakomitea (KOK) valitsee puheenjohtajansa, maailman vaikutusvaltaisimman urheilujohtajan. Valinta tehdään torstaina KOK:n kokouksessa Kreikassa.
Seitsemällä puheenjohtajaehdokkaalla oli kullakin 15 minuuttia aikaa esitellä ajatuksiaan KOK:n jäsenille Lausannessa tammikuun lopulla. Esitysten taltioiminen ja kysymysten esittäminen olivat kiellettyjä. Kandidaattien agendat ovat esillä KOK:n verkkosivuilla, mutta muuta kampanjointia ei sallita.
Valinnan tekevät KOK:n 109 henkilöjäsentä, kokoelma kuninkaallisia, kansainvälisten urheilujärjestöjen johtajia ja entisiä urheilijoita sekä Oscarilla palkittu näyttelijä Michelle Yeoh. Hänet Britannian prinsessa Anne esitteli ennen valintaa Malesian nuorten sarjan squashmestarina, vaikka Yeoh täytti 61 valintavuonna 2023.
KOK:n jäsenistössä puheenjohtajaa on mukana valitsemassa kaksi suomalaista, maa- ja metsätalousministeri Sari Essayah ja KOK:n hallitukseen urheilijakomission puheenjohtajana kuuluva Emma Terho.
KOK:n jäsenillä ei ole lupa kommentoida puheenjohtajakandidaatteja julkisesti eikä kertoa omaa suosikkiaan.
– Jokaisen kanssa keskustelin kahden kesken neljästä viiteen kertaa. Toki kaikki olivat tehneet myös materiaalin ja kirjeet visioistaan, ja Lausannessa kaikki esittelivät visionsa koko jäsenistölle. Koska myös mediaesiintyminen on tärkeää, olen katsonut heidän haastatteluitaan, Terho kertoi STT:lle.
Puheenjohtajavalinta kuvastaa KOK:n salamyhkäisyyttä. Mutta rahaa tällä urheilumaailman jättiläisellä riittää.
Vuosien 2021–2024 olympiasyklillä KOK sai tuloja 7,6 miljardia Yhdysvaltain dollaria. Niistä suuri osa tulee NBC:n kanssa solmitusta Yhdysvaltain mediaoikeussopimuksesta, joka päättyy Brisbanen 2032 olympialaisten jälkeen.
Uuden mediasopimuksen neuvotteleminen Yhdysvaltoihin on uuden puheenjohtajan taloudellisesti kauaskantoisin tehtävä.
Olympiajohtaja saa myös eteensä kaksi paljon huomiota herättänyttä kysymystä, joissa väistyvän puheenjohtajan Thomas Bachin toiminta on kerännyt kritiikkiä.
Ensimmäinen niistä on Venäjä.
Bachin kaudella paljastui Venäjän valtiojohtoinen dopingohjelma. Bachin johdolla KOK reagoi jättimäiseen dopinghuijaukseen aluksi lepsusti ja niin hitaasti, että Rio de Janeiron olympialaisiin 2016 tulvi venäläisurheilijoita ilman uskottavaa dopingtestaushistoriaa.
Tällä hetkellä Venäjä on laajalti suljettu kansainvälisestä urheilusta Ukrainan sodan takia. Pariisin viime vuoden olympialaisista Venäjä ja Valko-Venäjä oli sodan takia suljettu joukkueina, mutta maiden urheilijoita oli mukana kourallinen Pariisissa neutraaleina kilpailijoina.
Suomen olympiakomitean silloinen puheenjohtaja Jan Vapaavuori sanoi toukokuussa 2023 KOK:n olleen ”hämmentävän Venäjä-myönteinen koko sodan ajan”.
Donald Trumpin toisen presidenttikauden alettua Yhdysvaltain suhtautuminen sotaan, Ukrainaan ja Venäjään näyttää olevan murroksessa, ja runsaat kolme vuotta kestäneen sodan tilanne voi muuttua.
Varmaa on kuitenkin, ettei Venäjä ole luopunut pyrkimyksistään käyttää urheilua pehmeän vallankäytön välineenä ja siksi tuleva KOK:n puheenjohtaja joutuu ottamaan kantaa Venäjän olympiaosallistumiseen.
Kaksissa viime kesäolympialaisissa – Tokiossa 2021 ja Pariisissa 2024 – suureksi puheenaiheeksi on noussut naisten sarjan osallistumisoikeuden määrittely. Kummallakin kerralla KOK:n toimintaa on kritisoitu vakavasti.
Tokiossa kilpaili olympiahistorian tiettävästi ensimmäinen transnainen, uusiseelantilainen painonnostaja Laurel Hubbard. Tuolloin voimassa olleen KOK:n linjauksen mukaan miehen puberteetin läpikäynyt Hubbard sai kilpailla naisten sarjassa, kunhan oli alentanut testosteroniarvonsa alle kymmeneen nanomooliin litrassa vuoden ajaksi.
Tokion jälkeen, loppuvuonna 2021, KOK julkaisi uuden linjauksen, jonka mukaan urheilijaa ei saa sulkea pois kilpailuista sukupuolisen kehityksen poikkeaman tai transsukupuolisuuden takia, ellei tämän voida osoittaa johtavan epäreiluun kilpailuetuun.
Vastuu naisten sarjan rajojen määrittelystä siirtyi lajiliitoille. Tuloksena on ollut lajista toiseen vaihteleva, sekava tilanne.
Sen seuraukset toivat KOK:lle kiusallista huomiota Pariisin viime kesän olympialaisissa, kun Taiwanin Lin Yu-ting ja Algerian Imane Khelif voittivat naisten nyrkkeilyn kultamitalit, vaikka heidät oli edellisvuonna suljettu MM-kisoissa naisten sarjasta sukupuolitestin seurauksena.
Thomas Bach sekoitti asiaa kommentoidessaan transsukupuolisuuden ja sukupuolisen kehityksen häiriöt ja joutui oikaisemaan puheitaan. Bach myös nostatti asiantuntijoiden kulmakarvoja väittämällä, ettei tieteellisesti voida määrittää, kuka on nainen.
Myös tässä asiassa Donald Trumpin paluu Yhdysvaltain presidentiksi heijastuu urheiluun. Trump julkaisi helmikuun alussa toimeenpanomääräyksen, joka sulkee transnaiset pois lukio- ja yliopistourheilun naisten sarjoista Yhdysvalloissa.
Trumpille kyse on taistelusta ”sukupuoli-ideologiaa” vastaan. Trump ilmoitti toimeenpanomääräyksen yhteydessä myös haluavansa ”muuttaa kaiken, mikä liittyy olympialaisiin”.
Epäselvää on, mitä Trump tällä tarkoitti, mutta olympialaisten naisten sarjan osallistumisoikeuden määrittely KOK:ssa voidaan tulkita osaksi trumpilaisen ja liberaalin politiikan välistä taistelua.
Se voi johtaa keskustelun räjähdysalttiille sivupoluille, vaikka KOK:n osalta kyse on olympialaisten naisten sarjan osallistumisoikeuden määrittelystä, ei kannanotosta sukupuolivähemmistöjen asemaan laajemmin.
– Urheiluliikkeen ei tarvitse lähteä keskustelemaan siitä, kuka on nainen tai kuka saa kutsua itseään naiseksi. Mutta urheiluliikkeen velvollisuus on asettaa erittäin selkeät säännöt sille, kuka voi kilpailla naisten sarjassa, uutta sääntöehdotusta laatimassa ollut tutkija Tommy R. Lundberg sanoi STT:lle Pariisin olympialaisten jälkeen.
Tällä viikolla KOK:n puheenjohtajuutta tavoittelevista KOK:n jäsenistä Sebastian Coe on Kansainvälisen yleisurheiluliiton (WA) puheenjohtajana jo ottanut kantaa sekä Venäjä-kysymykseen että naisten sarjan osallistumisoikeuteen.
WA ei päästänyt yhtäkään venäläistä yleisurheilijaa Pariisin olympialaisiin neutraalin lipun alla.
Coen johdolla WA on ottanut käyttöön tiukan linjan naisten sarjan osallistumisoikeudessa. WA:n sääntöjen mukaan miehen puberteetin läpikäynyt transnainen ei voi kilpailla naisten sarjassa.
Coe on luvannut yhteistyöhön perustuvaa puheenjohtajuutta, koska hänen mielestään liikaa valtaa on keskittynyt liian harvojen ihmisten käsiin KOK:ssa
Toinen brittikandidaatti Johan Eliasch on toiminut Kansainvälisen hiihtoliiton puheenjohtajana 2021 lähtien ja puhunut julkisesti ilmastonmuutoksen pysäyttämisen tärkeydestä.
Ainoa naisehdokas on zimbabwelainen Kirsty Coventry, aikoinaan uimarina olympiavoittaja. Coventry on uintiuransa jälkeen koonnut ansioluetteloonsa merkittäviä urheilualan tehtäviä, kuten pestin Zimbabwen urheiluministerinä ja KOK:n hallituksen jäsenenä.
Espanjalaisen Juan Antonio Samaranchin isä ja kaima toimi KOK:n puheenjohtajana 1980–2001. Samaranch on ollut väistyvän puheenjohtajan Thomas Bachin johtaman KOK:n hallituksen jäsen ja lupaa Coen tavoin vallan jakamista laajemmalle piirille.
Myös jordanialainen Feisal Al Hussein kuuluu KOK:n hallitukseen ja on myös luvannut jakaa valtaa. Ranskalainen David Lappartient on Kansainvälisen pyöräilyliiton puheenjohtaja.
Japanilainen Morinari Watanabe, Kansainvälisen voimisteluliiton puheenjohtaja, esittää olympialaisten järjestämistä viidessä maanosassa siten, että kilpailutapahtumat vyöryisivät jatkuvana virtana 24 tuntia vuorokaudessa.