Luken selvitys: Suomessa on puhuttu liikaa hakkuumääristä – olennaista on, mistä metsää hakataan ja miten erilaisia metsiä hoidetaan
Keskustelu metsien hiilinieluista on ollut liian yksipuolista. Ilmaston kannalta tärkeää ei ole pelkkä hakkuiden määrä vaan se, mistä metsää hakataan ja miten erilaisia metsiä hoidetaan.
Tämä selviää Luonnonvarakeskuksen (Luke) selvityksestä, jossa on tutkittu ilmastoviisasta metsätaloutta Pohjois-Karjalassa.
Erilaisissa metsissä tarvitaan Luken mukaan erilaisia, ilmaston kannalta oikein valittuja metsänhoitotoimia. Tutkimukset osoittavat, että ravinteisten, ojitettujen turvemaiden maaperäpäästöt ovat suuremmat kuin karuilla maapohjilla.
Kun puut kasvavat, ne haihduttavat yhä enemmän vettä, mikä laskee pohjaveden pintaa ja aiheuttaa suuremmat hiilidioksidipäästöt maaperästä. Hakkuut siis vähentävät näitä päästöjä.
MTV Uutisten haastattelema hankkeen projektipäällikkö, tutkija Karri Pasanen kertoo, että päästöt maaperästä voivat olla paria kertaluokkaa suurempia kuin mitä puustoon sitoutuu hiilidioksidia.
– Päästönäkökulmasta hyvä tapa on tehdä hakkuu, mutta ei niin, että hakattaisiin kaikki pois. Jätettäisiin sinne puustoa sitomaan hiiltä ja hoitamaan vesitaloutta, Pasanen sanoo MTV Uutisille.
Hän korostaa haastattelussa, että tulokset pätevät vain tiettyihin ravinteikkaisiin metsikkötyyppeihin. Suomessa on hänen mukaansa paljon muita ojitettuja turvemaita. Jos maaperä on ravinteikkuudeltaan köyhempi, maaperä toimii edelleen hiilinieluna.
Pohjois-Karjalan pilottihankkeessa uutta on se, että maaperän ja puuston hiilitaselaskenta sekä pohjaveden korkeus on ensi kertaa viety metsikkötasolle ja osaksi Metsähallituksen metsätietoa. Näin saadaan aiempaa tarkempi tieto metsien hiilensitomiskyvystä, apulaisprofessori Aleksi Lehtonen kertoo Luken tiedotteessa .
Luken mukaan uudet tutkimustulokset tarjoavat ratkaisun ilmastoviisaaseen metsätalouteen. Sillä tarkoitetaan metsänhoitoa, jossa tehdään ilmaston kannalta oikeita valintoja ja otetaan huomioon myös muut metsänhoidon tavoitteet.
Ilmastoviisaalla metsänhoidolla voidaan vaikuttaa myös siihen, miten metsät kestävät ilmastonmuutoksen vaikutuksia, kuten lisääntyviä myrskyjä.
– Kaikilla suomalaisilla metsänomistajilla ei ole tavoitteena ainoastaan mahdollisimman suuri rahallinen tuotto. Useimmat omistajat toivovat kestävää metsänhoitoa: metsä halutaan jättää jälkipolville paremmassa kunnossa kuin sen on itse saanut, sanoo johtava tutkija Lauri Sikanen Lukesta.
Ilmastoviisas metsätalous Pohjois-Karjalassa -hankkeen laskelmat on tehty Pohjois-Karjalan liiton myöntämällä rahoituksella Metsähallituksen hallinnoimille valtion metsille. Työ täydentää Metsähallituksen aiemmin tekemää metsien hiililuokitusta. Tulokset ovat yleistettävissä koko maahan.
– Haluamme olla Euroopan metsämaakuntana edelläkävijä kestävässä metsätaloudessa. Ilmastoviisaan metsätalouden avulla saamme lisätietoa siitä, kuinka paljon ja miten voimme käyttää metsiämme ilmaston siitä kärsimättä, sanoo Pohjois-Karjalan maakuntaliiton aluesuunnittelupäällikkö Pasi Pitkänen.
– Luken tekemä työ auttaa meitä löytämään metsien hiilitalouden kannalta tarkinta tarkastelua vaativia kohteita, kuten turvemaametsiköitä. Tämä helpottaa tulevaisuudessa metsien hiilitalouden hallintaa ja hoitoa, sanoo projektipäällikkö Nuutti Kiljunen Metsähallituksesta.
Luke hakee seuraavaksi rahoitusta laajalle tutkimushankkeelle samasta aiheesta. Jatkotutkimusta tarvitaan, jotta nyt kehitettyä laskentamenetelmää voidaan laajentaa.
– Luken metsäaineistojen ja työkalujen avulla pystymme tekemään Suomessa ja jopa maailmassa ainutlaatuista hiililaskentaa, jolle on myös kansainvälistä kysyntää, kertoo hankkeen projektipäällikkö, tutkija Karri Pasanen.