Apulaisoikeusasiamies aloitti selvityksen, kun kunta kertoi korvanneensa kaksi johtajavirkaa tekoälyllä – "Herättää kysymyksiä"
Eduskunnan apulaisoikeusasiamies Susanna Lindroos-Hovinheimo on ottanut omasta aloitteestaan tutkittavaksi tekoälyn käytön kunnallisessa viranomaistoiminnassa.
Asia nousi keskusteluun, kun Helsingin Sanomat (HS) uutisoi reilu viikko sitten Humppilan kunnasta, jossa hallintojohtajan ja teknisen johtajan virat on korvattu tekoälyn käytöllä.
– Tapaus herättää kysymyksiä siitä, millä tavoin tekoälyä voidaan käyttää julkisessa hallinnossa ja miten perusoikeuksien, hyvän hallinnon sekä virkavastuun toteutuminen varmistetaan tekoälyä hyödynnettäessä, apulaisoikeusasiamies sanoo tiedotteessa.
Apulaisoikeusasiamies sanoo pitävänsä kiinnostavana sitä, että tekoälyä pyritään hyödyntämään viranomaistoiminnassa uudenlaisilla tavoilla.
Hän selvittää muun muassa sitä, millaisia tehtäviä tekoälylle on annettu, miten päätöksenteon lainmukaisuus ja asianmukainen käsittely turvataan sekä miten tekoälyn käyttö vaikuttaa viranomaisen vastuisiin.
– Tekoäly voi tarjota uusia mahdollisuuksia julkisten palvelujen tuottamiseen ja hallinnon tehostamiseen, mutta samalla sen käyttöön liittyy myös merkittäviä oikeudellisia kysymyksiä.
Oikeusasiamiehen aikanaan antama lausunto on merkittävä linjaus, koska työpaikoilla myös viranomaishallinnossa tekoälyn käyttöä on pyritty lisäämään.
Oikeusasiamies valvoo viranomaisten toiminnan laillisuutta, myös silloin, kun toiminnassa käytetään tekoälyä.
HS:n jutussa kerrottiin, että Humppilan kunnanvaltuusto lakkautti hallintojohtajan ja teknisen johtajan virat uuden kunnanjohtajan Minna Ylikännön esityksestä. Tällä kunta sai kuitattua 150 000 euroa säästötarpeestaan.
Molempien johtajien tehtävät tehdään kunnassa Ylikännön mukaan nyt tekoälyn avulla.
– Uudistimme hallintosäännön, ja minun piti tehdä siihen uudet liitteet. Tein varsinaisen kirjoitustyön tekoälyn avulla päivässä, Ylikännö kertoi haastattelussa.
Kunta perusteli tekoälyn käyttöä kunnan viranomaistoiminnassa HS:n jutun julkaisun jälkeen myös tiedotteessaan. Sen mukaan kunnan uudistusten tärkein tavoite ei ole tekoälyn käytön lisääminen tai hallinnon pienentäminen, vaan tavoitteena on turvata kuntalaisille tärkeät palvelut myös tulevaisuudessa.
– Pienen kunnan voimavarat ovat rajalliset. Siksi meidän on jatkuvasti arvioitava, mihin henkilöstön työaikaa ja kunnan rahoja käytetään, tiedotteessa sanottiin.
Humppila on pieni, noin 2 000 asukkaan kunta Kanta-Hämeessä. Monien muiden pienten kuntien tavoin se on kärvistellyt talousvaikeuksissa.