Näyttelijä Seela Sella on kuollut 89-vuotiaana
Näyttelijä Seela Sella on kuollut. Hän kuoli tänään 89-vuotiaana. STT sai tiedon asiasta Digi- ja väestötietovirastosta.
Keväällä Sella kertoi sairastavansa nielusyöpää. Syöpähoitojen keskelläkin hän kertoi pitävänsä unelmista kiinni ja suunnittelevansa tulevia esiintymisiä.
– Olen aina sanonut ihmisille, että täytyy olla unelmia. Yritän nyt elää niin kuin olen itse sanonut muille, hän sanoi Ilta-Sanomille.
Palliatiiviseen hoitoon hänet siirrettiin syyskuussa. Kuukautta aiemmin hän oli vielä esiintynyt lavalla Tampereen Teatterikesässä.
Sella ehti näytellä peräti kahdeksalla vuosikymmenellä. Hän teki uransa aikana niin teatterirooleja, elokuva- ja televisiotöitä, lausuntataidetta kuin kuunnelmiakin.
Seela Maini Marjatta Sella (o.s. Virtanen) syntyi Tampereella 30. joulukuuta 1936. Sellan varhaislapsuuden perheeseen Pispalassa kuului äidin ja isän lisäksi mummu. Lausuntaopetusta hän sai jo ennen kuin osasi itse lukea.
– Äiti luki, ja minä lausuin. Äiti oli harrastajanäyttelijä, ja toteutin ammatinvalinnallani myös hänen unelmaansa. Hän oli minusta salaa ylpeä, mutta ei halunnut tamperelaiseen tapaan tehrä numeroo siitä, että olin hänen tyttärensä, Sella muisteli lapsuuttaan STT:lle vuonna 2011.
Sellan vanhemmat erosivat sodan jälkeen, ja yhteys isään katkesi. Äidin ja tämän uuden puolison kanssa Sella muutti Kangasalle.
Varhaislapsuuden maisemat rakensivat identiteettiä kuitenkin niin, että Sella määritteli vanhuuden päivinäkin itsensä ”Pispalan juutalaiseksi”.
Ylioppilaaksi kirjoitettuaan Sella kävi Suomen teatterikoulun vuosina 1957–1959. Sella esiintyi Kansallisteatterissa ensimmäistä kertaa jo opiskeluaikoinaan.
Ura eteni askel askeleelta. Näyttelijän työt veivät ensin Hämeenlinnaan, sitten Turkuun ja Helsinkiin, jossa työ löytyi Intimiteatterista ja Radioteatterista ennen kuin Sella jättäytyi vuosiksi vapaaksi näyttelijäksi. Myöhemmin Sella sai kiinnityksen Kansallisteatteriin.
Kun Sella sai näyttämötaiteen valtionpalkinnon vuonna 2009, häntä luonnehdittiin perusteluissa monipuoliseksi taiteilijaksi ja suomalaisen teatterin eläväksi legendaksi.
– Pitkän uran aikana lukuisat lämmöllä ja viiltävästi kuvatut vahvat naishahmot ovat saaneet Sellasta virtuoosimaisen tulkitsijan maan eri teattereissa, radiossa, televisiossa, valkokankaalla ja muilla estradeilla, perusteluissa luki.
Sella kiisti tähteytensä mutta uskalsi sanoa olevansa taiteilija.
– En ole koskaan ollut mikään suuri tähdenlento, eikä minusta yhdessä yössä ole tullut tähteä, hän arvioi STT:lle vuonna 2003.
Menestys ei tullut Sellan mukaan ilmaiseksi.
– Olen vanhoja demareita. Niitä, jotka ovat hissun kissun kiivenneet työväenluokasta keskiluokkaan. Mutta kovaa työtä se on vaatinut.
Sellaa on pidetty vahvojen naisroolien tulkkina, mutta hän tulkitsi myös miesrooleja. Esimerkiksi vuonna 2020 Sella näytteli Kansallisteatterissa natsidiktaattori Adolf Hitleriä näytelmässä Hitler ja blondi.
– Tämä työ jos mikä on tasa-arvoista. Varsinkin, kun samperi soikoon naiset pystyvät näyttelemään miesten rooleja, Sella sanoikin vuonna 2016.
Vuodesta 1998 vuoteen 2001 Sella oli taiteilijaprofessorina. Hän keskittyi teatterikoulua käymättömien ammattinäyttelijöiden jatkokoulutukseen eri puolilla maata sijaitsevissa teattereissa.
– Olen ankara ja vaativa opettaja. Oppilaat eivät pääse vähällä, hän sanoi taiteilijaprofessoripestinsä alkaessa.
Hän kuvaili, että on suhteellisen helppoa nähdä, onko oppilas lahjakas, mutta mitkään lahjat eivät auta, ellei esiintyjällä ole lumovoimaa, joka näyttämöltä tavoittaa yleisön.
– Yleisö kyllä vaistoaa lumovoiman, se tietää kuka panee itsensä likoon ja todella rakastaa työtään ja haluaa itsensä kautta välittää asioita. Sellaisen esiintyjän yleisö ottaa kohta omakseen.
Sellan itsensä yleisö todella otti omakseen, eikä Sellakaan halunnut yleisöä jättää.
– Yleisö on syy, joka saa minut lavalle aina vain, mutta joka ikinen kerta on lunastettava uudelleen oikeutus olla siellä. Itsestään selvää ei ole mikään, Sella sanoi 75-vuotiaana.
Hän sanoi näyttelemisen olevan siitä ihana ammatti, että sitä voi jatkaa niin vanhaksi kuin terveys antaa myöten. Myöhemmin hän myönsi, että opettelu oli hidastunut. Se ei johtunut hänen mukaansa kuitenkaan vain siitä, että teksti ei jäänyt päähän.
– Mitä vanhemmaksi tulee, sitä enemmän tulee mahdollisuuksia tulkita tekstiä eri lailla. Se on niin himputin vaikeaa, kun siinä on niin monta asiaa.
Sella avioitui laulaja-näyttelijä Elis Sellan kanssa vuonna 1962. He olivat tavanneet työskennellessään Turun kaupunginteatterissa, ja kahdenkeskisten tapaamisten verukkeiksi sepitettiin aluksi se, että Elis opetti Seelalle laulamista ja Seela Elikselle näyttelemistä.
Sella ja Elis Sella saivat kaksi lasta, Arielin ja Ilanan. Poika asettui Tel Aviviin Israeliin, tytär Helsinkiin.
Elis Sella kuoli yllättäen 62-vuotiaana.
– Olen varmaan yksi niistä monista ihmisistä, jotka vasta puolisonsa kuoleman jälkeen tajuavat, miten ihmeellinen avioliitto heillä on ollut, Seela Sella sanoi vuonna 2008.
Juutalaisen puolison myötä Seela Sella löysi juutalaisuuden itsekin. Yhteinen koti oli alusta asti täysin juutalainen ruokasääntöineen ja juhlineen. Tapojen lisäksi Sellaa alkoi kiinnostaa uskon syvempi olemus. Vuosien perehtymisen ja kuulustelun jälkeen Sellasta tuli juutalainen.
– Uskonkäsitys juutalaisuudessa on yksinkertaista: Rakasta lähimmäistäsi niin kuin itseäsi, ja mitä et halua ihmisten tekevän sinulle, sitä älä tee muille, Sella kuvaili.
Sella sanoi ajattelevansa, että ihminen on yhtä hyvä, uskoi tai ei, kunhan vain toimii oikein.
– Myös kuolemanjälkeisellä olotilalla – energian häviämättömyydellä – ei ole eroa uskovien ja ei-uskovien välillä. Sama asia tapahtuu kaikille.