Lisää valikoimaa terapiajaksoihin ja harrastuksia myös ikäihmisille – keskusta haluaa parantaa mielenterveyspalveluita

Politiikka

Paremmasta mielenterveydestä on tehtävä seuraava Suomen suuri projekti, keskustan eduskuntaryhmä linjaa.

Mielenterveysohjelman laatimista johtanut kansanedustaja Hanna Kosonen sanoo, että hälytyskellojen pitäisi soida, kun monta kertaa maailman onnellisimmaksi valitun kansan yleisimmät sairaudet ovat mielenterveyden häiriöitä.

– Kansantaloudelliset kustannukset voidaan laskea miljardeissa. Työkyvyttömyyseläkkeelle lähtee hyvin nuorenakin ihmisiä mielenterveyden ongelmien takia, Kosonen sanoi eduskuntaryhmän tiedotustilaisuudessa.

Hän korostaa, että merkittävimpiä ovat kuitenkin mielenterveysongelmien inhimilliset vaikutukset, jotka ulottuvat myös sairastuneen lähipiiriin.

Keskustan mielenterveysohjelma koostuu kolmesta kokonaisuudesta: ennaltaehkäisystä, matalan kynnyksen palveluista ja mielen sairauksien hoidosta.

Keskustan mielestä palveluvalikoimaan tarvitaan muitakin terapiavaihtoehtoja kuin Kelan tukemaa kolmen vuoden kuntoutuspsykoterapiaa.

Kososen mukaan alan ammattilaiset ovat kiinnittäneet paljon huomiota joustavien terapiapalveluiden puutteeseen.

– Pitäisi päästä enemmän siihen, että meillä olisi kullekin henkilölle sopivaa terapiaa tarjolla juuri sen ajanjakson verran kuin tarvitaan. Tämä itse asiassa vaatii niin uudenlaista koulutusta kuin sitä mahdollisuutta, että Kela-korvattavien piiriin tulisi muitakin terapiamuotoja kuin pelkästään kolmen vuoden terapia, hän sanoo.

Kosonen huomauttaa, että kaikilla ei ole tarvetta kolmen vuoden terapiajaksolle.

– Myös resurssien kannalta olisi äärimmäisen viisasta tämä asia muuttaa, koska jos pystytään tekemään lyhyempiä terapiajaksoja, ammattilaisresursseja vapautuu muiden käyttöön. Nythän on valtava pula näistä ammattilaisista.

Kosonen kuitenkin korostaa, että kolmen vuoden terapian mahdollisuus täytyy ehdottomasti säilyttää ihmisille, jotka sitä tarvitsevat.

– Missään nimessä emme ole kolmelle vuodelle kehitettyä mallia romuttamassa, vaan hakemassa muitakin malleja, koska tällä hetkellä psykoterapiassa ei oikeastaan muuta ole tarjolla.

Ohjelmatyössä mukana olleet keskustaedustajat Mikko Kinnunen ja Hilkka Kemppi myös korostavat, että mielenterveyspalveluiden pitäisi olla nykyistä monipuolisempia.

Kempin mukaan pitkien hoitosuhteiden rinnalle tarvitaan väylä, jonka kautta voidaan estää vakavampia mielenterveysongelmia.

– Jos kyse on esimerkiksi jaksamisen haasteista, joihin voidaan puuttua lyhyemmillä hoitojaksoilla, silloin ilman muuta se on paitsi kustannustehokasta, myös ihmisen kannalta mielekästä. Se myös madaltaa kynnystä lähteä palveluiden piiriin, hän sanoo.

Kuntoutuspsykoterapia pysyy Kelan vastuulla ainakin vuoteen 2025 saakka.

Mikko Kinnusen mukaan palveluiden jatkuvuudesta täytyy huolehtia myös siinä vaiheessa, kun uusia hyvinvointialueita perustetaan ensi vuonna.

– On äärimmäisen tärkeää, että siirtymävaiheessa huolehditaan siitä, että hoitosuhteet eivät katkea.

Mielenterveysohjelmaa varten keskustalaisille suunnattiin verkkokysely, johon saatiin lähes 1 400 vastausta.

Evästysten perusteella eduskuntaryhmä korostaa mielenterveysongelmien ehkäisyssä muun muassa terveellisen ravinnon, liikunnan ja unen merkitystä.

Keskusta esittää suomalaisille suunnattua ravitsemusneuvontaa, unikouluja vauvasta vaariin, yksinäisyyden hoidon ohjelmaa ja harrastamisen Suomen mallin laajentamista.

Harrastamisen Suomen malli on jo käytössä koululaisilla, jotta kaikki saisivat ilmaisen, mielekkään harrastuksen ja kavereita sitäkin kautta.

– Haluaisimme laajentaa harrastamisen Suomen mallia ikäihmisiin, Kinnunen sanoo.

Hän toteaa, että monilla järjestöillä on kaveritoimintaa, jota voisi hyödyntää laajemmin.

– Monen mielen vaikeuden taustalla voi olla yksinäisyys.

– 40–60-vuotiaista yksinäisistä kolmasosa kertoo, että on ollut yksinäinen lapsuudesta saakka. Eli hyvin pysyvästi. Puolet kertoo, että yksinäisyys on alkanut viimeistään nuoruudessa.

Hilkka Kemppi toteaa, että aluevaalit ovat 27 päivän päässä, ja nyt on ratkaiseva hetki vaikuttaa siihen, mihin suuntaan mielenterveyden palveluita ja tukea lähdetään Suomessa viemään.

– Me lähdemme siitä, että sote-uudistuksen yhteydessä yhden oven periaate täytyy ottaa käyttöön kaikkialla Suomessa.

– Tärkeintä on se, että asiat otetaan heti puheeksi eikä ohjata seuraavalle ovelle. Laitetaan stoppi tälle eteenpäin lähettämisen kulttuurille, mitä meillä edelleen Suomessa palveluissa tehdään, Kemppi sanoo.

Hanna Kososen mukaan nyt julkaistu eduskuntaryhmän mielenterveysohjelma on avuksi keskustan aluevaalityössä, mutta sen on tarkoitus vaikuttaa myös laajemmin eduskuntatyöhön.