Linnan juhlat peruttiin yllättäen dramaattisesta syystä 50 vuotta sitten – "Itkin kuin lapsi"
Suomi pysähtyi tasan 50 vuotta sitten radiossa kerrottuihin suru-uutisiin. Oli iltapäivä 2. joulukuuta vuonna 1974.
Presidentti Urho Kekkosen puoliso Sylvi Kekkonen oli kuollut 74-vuotiaana.
Sylvi Kekkonen oli tuntenut aamulla rintakipuja ja hän oli hakeutunut lääkärin vastaanotolle. Elämä katosi hänestä Meilahden sairaalassa Helsingissä samaan aikaan, kun hänestä oltiin ottamassa verinäytteitä. Syy oli sepelvaltimotukos.
Poismeno tuli monille yllätyksenä, vaikka Sylvi Kekkosen tiedettiin sairastaneen jo pidempään. Hän kärsi muun muassa nivelreumasta.
Suru-uutinen järkytti laajasti suomalaisia, sillä Sylvi Kekkonen tunnettiin pidettynä ja arvostettuna maan äitinä, joka edusti uskollisesti miehensä rinnalla.
”Itkin kuin lapsi,” presidentti Kekkonen kirjoitti päiväkirjaansa.
Vaimon kuolema oli Urho Kekkoselle iso isku. Tietokirjailija Juhani Suomi kertoi Iltalehdelle helmikuussa, että Meilahteen saapunut presidentti puhkesi sairaalan aulassa täysin pitelemättömään itkuun, kun tieto Sylvi Kekkosen poismenosta varmistui.
– Sanoin Haloselle (lääkäri), että kohta 50 vuotta on oltu yksissä. Vainaja ei koskaan sanonut pahaa tai ilkeää sanaa, vaikka olisi paljon ollut syytäkin, Kekkonen vuodatti päiväkirjaansa.
Itsenäisyyspäivä kolkutteli ovella. Presidentti Kekkonen päätti jo samana päivänä perua Linnan juhlat. Sylvi Kekkosen viimeisiksi Linnan juhliksi jäi vuotta aiemmin järjestetty vastaanotto, jolloin hän otti vieraat vastaan istualtaan.
Sylvi Kekkonen haudattiin myöhemmin äitinsä sukuhautaan Hietaniemen hautausmaalle Helsinkiin.
Presidentin puoliso jäi suomalaisille mieleen älykkäänä ja tyylikkäänä, mutta pidättyväisenä henkilönä.
Julkikuva ei kuitenkaan täysin vastannut totuutta. Yksityiselämässään Sylvi Kekkonen tunnettiin myös voimakastahtoisena naisena, joka osasi sanoa pisteliäitä mielipiteitään.
Sylvi ja Urho Kekkonen olivat avioituneet vuonna 1926. He saivat kaksi lasta. Urho Kekkosella tiedetään olleen useita sivusuhteita avioliiton aikana.
Sylvi Kekkonen julkaisi elämänsä aikana pienimuotoisia proosateoksia. Hän myös aloitti kotonaan kirjallisten keskusteluiltojen järjestämisen jo ennen kuin hänen miehestään tuli presidentti.
Perinnettä hän jatkoi myös Tamminiemessä. Niihin ottivat osaa monet aikansa tunnetuimmista suomalaiskirjailijoista Eeva Joenpellosta Kirsi Kunnakseen, Lassi Nummista Kaari Utrioon.
Vuonna 1953 Sylvi Kekkonen johti suomalaisen kulttuurivaltuuskunnan puolentoista kuukauden mittaista matkaa Kiinaan. Hänen miehensä toimi tuolloin vielä Suomen pääministerinä. Presidentti Urho Kekkosesta tuli vuonna 1956.
Mieheensä Sylvi Kekkosella kerrotaan olleen tyynnyttävä vaikutus. Sanotaan, että Sylvi oli Urho Kekkoselle ainoa kriitikko, jota hän kuunteli. Sylvi kykeni lieventämään monia miehensä jyrkkiä lausuntoja vähemmän kärkkäiksi.
Vaimon kuolema tarkoitti Urho Kekkoselle luotettavan tukipilarin ja sparraajan katoamista. Presidentti suri vaimoaan pitkään. Hän tunsi yksinäisyyttä ja alakuloa.
Kerrotaan, että presidentin toiminta muuttui merkittävästi Sylvin poismenon myötä. Presidentin otteet muun muassa sisäpolitiikassa muuttuivat rajummiksi.
Juhani Suomi kuvaili muutosta Iltalehdelle helmikuussa näin:
– Kekkosella alkoi vaihe, jolloin hän ei saanut unta öisin, soitteli vanhoille kavereilleen yöaikaan ja hiihti itseltään jalat alta veren maku suussa.
– Kekkosta yritettiin hillitä, mutta siinä ei onnistuttu. Siitä tuli lopulta yllättävän pitkä vaihe, Suomi summaa.
Urho Kekkonen eli leskenä kaikkiaan 12 vuotta. Hän kuoli elokuussa 1986. Kekkonen toimi Suomen presidenttinä 1956–1982.