Liki 4 000 nimeä jäämässä pois medialle koottavalta suurituloisten listalta – professori kyseenalaistaa Verohallinnon linjauksen
Medialle koottavalta suurituloisten listalta on jäämässä alkuviikon tietojen perusteella pois lähemmäs 4 000 yli 100 000 euroa ansaitsevan nimeä.
Määräaika pyynnölle saada tietonsa pois listalta päättyy 1. lokakuuta eli torstaina.
Maanantaihin mennessä pyynnön saada tietonsa pois listalta oli tehnyt yli 3 900 henkilöä, ja pyynnöistä liki 3 700 oli jo hyväksytty. Hylättyjä oli 67 ja parisen sataa vielä käsittelemättä.
Yli 100 000 ansaitsevien määrä kaikkiaan on yhteensä noin 70 000.
Mahdollisuus vastustaa tietojensa sähköistä luovuttamista tiedotusvälineille tuli voimaan viime vuonna, ja sen taustalla on EU:n yleinen tietosuoja-asetus. Viime vuonna pyyntöjä tuli yhteensä noin 600, mutta niistä valtaosa myöhässä. Pyynnöistä ehdittiin hyväksyä noin 200.
Poistopyynnön hyväksyminen edellyttää, että siinä on esitetty henkilökohtaiseen erityiseen tilanteeseen liittyvä peruste.
Ylitarkastaja Noora Kontro Verohallinnosta sanoo, että tavallisimpia syitä, joihin vedotaan, ovat esimerkiksi terveyteen ja turvallisuuteen, sosiaalisiin suhteisiin ja omaan ammatin harjoittamiseen liittyvät syyt.
– Yksi yleisimpiä ovat erilaiset turvallisuuteen liittyvät perusteet, että pelätään tai on jo jouduttu esimerkiksi häirinnän, uhkausten tai huijausten kohteeksi.
Tiedot ovat sinänsä julkisia joka tapauksessa, joten tiedotusvälineet saavat ne verotoimistosta erikseen pyytämällä.
Verohallinto tulkitsee, että suurituloisia koskevan tiedon poimiminen ja luovuttaminen medialle on ylimääräinen palvelu eikä lakisääteinen velvoite, ja siten tietosuoja-asetuksen pohjalta henkilöllä on mahdollisuus vastustaa tietojensa luovuttamista. Sen mukaan tietosuoja-asetus edellyttää henkilökohtaiseen erityiseen tilanteeseen liittyvää perustetta.
Verohallinnolla ei ole selkeää listaa kriteereistä, vaan se esittää verkkosivuillaan esimerkkeinä terveyteen, omaan tai läheisten turvallisuuteen tai ammatissa toimimisen perusteet ja ilmoittaa arvioivansa perusteet tapauskohtaisesti.
Hallinto-oikeuden professori Olli Mäenpää katsoo, että Verohallinto kaventaa perusoikeuksia hallinnollisella linjauksellaan ja että yksittäinen virasto ei voi näin tehdä.
– Pidän sitä aika merkittävänä julkisuusperiaatteen rajoituksena ja myös sananvapauden, median vapauden rajoituksena. Molemmat ovat oikeusvaltioon kuuluvia perusoikeuksia, että kysymys ei ole ihan pikkujutusta, Mäenpää sanoo STT:lle.
Lisäksi professori katsoo, että toisin kuin Verohallinto tulkitsee, sillä ei ole lakiin perustuva toimivaltaa soveltaa tällaista vastustamismenettelyä verotiedoissa. Hän sanoo, että koska Suomessa nimenomaan haluttiin säilyttää median oikeus saada ja julkaista tämäntyyppisiä tietoja, asiasta on nimenomainen pykälä sekä tietosuojalaissa että tietosuoja-asetuksessa.
– Ja sen pykälän mukaan tällaista vastustamismenettelyä ei saa käyttää tai se ei ole pätevä silloin kun julkisia tietoja käytetään journalistisiin tarkoituksiin.
Mäenpää katsoo, että Verohallinto ei voi yksipuolisesti omilla linjauksillaan tätä käytäntöä muuttaa ja poiketa laista.
Verotietojen julkisuuskysymykseen ottaa jossain vaiheessa kantaa myös Helsingin hallinto-oikeus, jonne on saapunut yhteensä seitsemän valitusta asiaan liittyen. Niistä kaksi on tehnyt STT.
Verovuoden 2019 tiedot luovutetaan tiedotusvälineille 3. marraskuuta.