Liikenne- ja viestintävaliokuntaa johtava Jouni Ovaska: Suomen kasvua ei rakenneta rapautuvan tieverkon varaan

Eduskunnan liikenne- ja viestintävaliokunnan puheenjohtaja, kansanedustaja Jouni Ovaska (kesk.) vaatii pitkäjänteistä ratkaisua Suomen alueellisen tieverkon kasvavaan korjausvelkaan.

Ovaskan mukaan seutu-, yhdys- ja yksityisteiden kunto on nostettava nykyistä vahvemmin osaksi keskustelua Suomen talouskasvusta, investoinneista ja turvallisuudesta.

Keskiviikkona julkaistun raportin mukaan 96 prosenttia Suomen tieverkosta muodostuu valtion seutu- ja yhdysteistä sekä merkittävistä yksityisteistä. Seutu- ja yhdysteiden korjausvelaksi arvioidaan 2,4 miljardia euroa ja yksityisteiden 1,3 miljardia euroa.

Selvityksen mukaan seutu- ja yhdysteille kohdistuu 90 prosenttia valtion tieverkon korjausvelasta.  

– Tehdas, kaivos, maatila, energiainvestointi tai matkailuyritys ei sijaitse pelkän valtatien varassa. Kuljetusketjun ensimmäiset ja viimeiset kilometrit kulkevat usein juuri sillä tieverkolla, jonka korjausvelka on kaikkein suurin. Tämä tuntuu olevan liian harvan tiedossa, Ovaska sanoo.

– Kyse on myös velasta, jota siirrämme seuraaville sukupolville. Tiestön korjaaminen on myös vuosi vuodelta kalliimpaa eli odottamisella on kovat korot. Samaan aikaan kustannuksia syntyy tienkäyttäjille ja yrityksille kaluston kulumisena, pidempinä matka-aikoina ja kuljetusten epävarmuutena.

Ovaska muistuttaa, että alueellinen tieverkko on osa Suomen huoltovarmuutta ja turvallisuutta.

– Huoltovarmuuden näkökulmasta 96 prosenttia Suomen teistä muodostaa merkittävän pullonkaulan esimerkiksi kaluston liikuttamiselle, hän painottaa.

Ovaskan mukaan tieverkon pitkäjänteinen ylläpito ei saisi riippua yksittäisten vuosien budjettiratkaisuista. Hänen mukaansa tiestön korjausvelan taittaminen ja kunnossapito vaativat puolueilta parempaa sitoutumista yli hallituskausien.

– Suomen tieverkkoa ei rakenneta eikä korjata neljän vuoden vaalikausissa. Tarvitsemme yli hallituskausien ulottuvan näkymän siihen, millä tasolla perusväylänpitoa rahoitetaan ja miten korjausvelka käännetään laskuun. Liikenne 12 [valtioneuvoston liikennejärjestelmäsuunnitelma vuosille 2026–2037] on ollut hyvä alku, mutta sen käytännön toteutus ei ole realistista.