Lihasektori älähti uusista ravitsemussuosituksista – "Kuluttajat ostavat lihaa, koska se maistuu niin hyvältä"
Ruokaviraston tänään julkaisemat uudet kansalliset ravitsemussuositukset ovat herättäneet arvostelua etenkin lihansyönnin rajoittamisen ja kasvissyönnin lisäämisen osalta.
Lihateollisuuden edunvalvoja Lihakeskusliitto kiirehti huomauttamaan, ettei uusissa ravitsemussuosituksissa ”mikään ole kiellettyä”.
− Suosituksissa ei ole ensimmäistäkään lihatuotteisiin liittyvää kieltoa, tämän ovat todenneet suositusten valmistelijatkin, sanoo liiton toimitusjohtaja Mari Hannuksela tiedotteessa.
− Tärkeintä lihassa on aito maku. Kuluttajat ostavat lihaa, koska se maistuu niin hyvältä. Lähes jokaisella on makumuistoja herättäviä lihasuosikkeja, kuten joulukinkku, nauta pihvinä tai paistina, perinteinen saunapalvi, rosvopaisti ja erilaiset makkarat, hän toteaa.
Uusien suositusten mukaan kasviksia pitäisi syödä noin 500–800 grammaa päivässä, kun aiempi, vuoden 2014 suositus oli vähintään puoli kiloa.
Naudan, sian ja lampaan lihaa suositellaan nyt syötävän enintään 350 grammaa kypsennettynä lihana viikossa. Aiemmin kypsiä lihavalmisteita ja punaista lihaa ei suositeltu enempää kuin 500 grammaa viikossa.
Tuoreessa julkaisussa ruoka-aineita on arvioitu sekä niiden terveysvaikutusten että ympäristövaikutusten osalta. Aiemmissa suosituksissa ympäristövaikutuksia ei otettu huomioon.
Uusissa suosituksissa huomautetaan, että ympäristösyistä lihan kulutuksen olisi perusteltua olla väestötasolla huomattavasti alle terveyssyistä suositellun 350 gramman. Pitkän aikavälin tavoitteena suositellaan, että sekä siipikarjan että punaisen lihan kulutuksen pitäisi jäädä alle 350 grammaan viikossa.
Lihakeskusliiton Hannuksela huomauttaa, että lihatuotteet pärjäävät ”varsin hyvin” kaupan vertailuissa, joissa mitataan tuoteryhmien hiilijalanjälkeä.
− Niissä riisin hiilijalanjälki on 1,8−3,8 ja broilerin 2,8−4,0 hiilidioksidiekvivalenttia (CO2-ekv) tuotekiloa kohti. Leivän, keksien ja leivonnaisten luvut ovat 0,5−4,5, porsaanlihan 3,6−6,9 ja juuston 7,5−16,6, hän listaa.
Hannukselan mukaan pian julkistettavissa Ruotsin ravitsemussuosituksissa on otettu Suomea paremmin huomioon kotieläinten rooli ekosysteemissä osana luonnon ravinnekiertoa sekä ruokaketjun jo tekemät vastuullisuustoimenpiteet.
Uusia suosituksia arvostelee myös ruokatalo HKFoods. Yhtiö pitää ongelmallisena, että suosituksissa kaikki prosessoitu liha eli lihavalmisteet on niputettu yhteen, vaikka leikkeleissä ja makkaroissa on ravintosisällöltään hyvin erilaisia tuotteita.
− Osa leikkeleistä ja makkaroista sisältää yli 20 prosenttia rasvaa, ja ne voivat olla voimakassuolaisia. Toisaalta esimerkiksi kokolihaleikkeleet ovat lähes rasvattomia, ja suolan määrä voi olla pieni, toteaa HKFoodsin ravitsemusasiantuntija Soile Käkönen yhtiön tiedotteessa.
− Vähärasvaisten leikkeleiden korvaaminen jollakin muulla ei välttämättä johda ravitsemuksen kannalta parempaan lopputulokseen, hän näkee.
HKFoodsin mukaan suositusten mukaan syötynä punainen liha voi jopa edistää terveyttä.
− Raudan saanti jää usein suositusten alle erityisesti hedelmällisessä iässä olevilla naisilla. Tämä ongelma korostuu entisestään, jos nuoret naiset vähentävät punaisen lihan käyttöä, Käkönen toteaa.
Ruokatalo Atrian tutkimuspäällikkö Jukka Saarenpää ei usko uudistuvien kansallisten ravitsemussuositusten vaikuttavan kovin merkittävästi suomalaisten syömiseen.
– Ravitsemussuosituksilla on suora vaikutus julkisiin ruokapalveluihin. Se edustaa vain kymmentä prosenttia suomalaisten syömisestä. 90 prosenttia ruokailukerroista jää tämän ulkopuolelle, Saarenpää toteaa yhtiön verkkosivulla.
– Kuluttajilla on yleistietoisuus siitä, miten pitäisi syödä, mutta he eivät käyttäydy sen mukaan. Tiedosta tai yleissivistyksestä ei ole puutetta, mutta tieto ei ole kääntynyt haluksi syödä oikein. Nautinnonhalulla on suuri merkitys.
Maaseudun Tulevaisuuden mukaan uudet ravitsemussuositukset herättivät keskustelua myös MTK:n valtuuskunnan kokouksessa tiistaina.
Lehden mukaan muun muassa MTK-Etelä-Pohjanmaan edustaja Suvi Rantala kertoi olevansa huolissaan suomalaisen lihantuotannon ja huoltovarmuuden puolesta. Hänen mielestään uudet ravitsemussuositukset ovat kylmää kyytiä lihalle ja lihavalmisteille.
MTK-Pohjois-Suomen edustajan Sauli Joensuun mukaan ravitsemussuosituksissa ovat menneet puurot ja vellit menneet sekaisin, sillä suositusten painopiste on ravitsemuksen sijaan ilmastoasioissa.
− Suomalaista lihantuotantoa ei pidä rinnastaa globaaliin lihantuotantoon. Ilmasto ei lämpene suomalaista lihaa syömällä, Joensuu totesi MT:n mukaan.
Maa- ja metsätalousministeri Sari Essayah (kd.) tyrmäsi uudet ravitsemussuositukset jo ennen niiden julkaisua. Hänen mukaansa ympäristönäkökulmat menevät suosituksissa kliinisten ravitsemussuositusten edelle, jolloin kansanterveyden edistämisen tavoite hämärtyy.
– Kliiniset ravitsemussuositukset eivät nyt ole suositusten keskiössä, Essayah sanoi toimittajatilaisuudessa viime viikolla.
Hän korosti, että ympäristö-, huoltovarmuus- ja ruokaturvanäkökulmien pitäisi olla selvästi ravitsemussuosituksista erillisiä asioita.
– Sitä edellytän nyt jatkotyöltä, Essayah sanoi.
– Edellytän, että jatkosuosituksissa varmistetaan, että esimerkiksi vanhusten ja kouluruokailun kohdalla suositukset ovat selkeästi ravitsemustieteen näkökulmasta annettuja.