Lihan ja maidon kulutus pienenivät Suomessa viime vuonna – koronapandemia vaikutti siihen, mitä ruokatuotteita suomalaiset söivät
Suomalaisten punaisen lihan kulutus ja lihan kokonaiskulutus vähenivät viime vuonna, käy ilmi Luonnonvarakeskuksen (Luke) ravintotaseen ennakkotiedoista.
Viime vuonna suomalaiset söivät lihaa noin 79 kiloa henkeä kohti. Se on noin 0,2 kiloa vähemmän kuin edeltävänä vuonna.
Siipikarjanlihan kulutus puolestaan kasvoi, ja eroa sianlihan kulutukseen on enää noin puoli kiloa. Viime vuonna siipikarjanlihaa kulutettiin 28,4 kiloa henkeä kohti, vajaa kilo enemmän kuin vuonna 2020.
Sianlihaa syötiin vajaat 29 kiloa henkeä kohti. Kulutus väheni vajaan kilon verran edellisvuodesta. Myös naudanlihan kulutus pieneni vajaalla puolella kilolla henkeä kohti.
Lihan kulutusmäärät on Luonnonvarakeskuksen ravintotaseessa laskettu luullisena eli ruholihana. Kypsänä syöty liha on noin puolet luullisen lihan määrästä.
Myös maidon kulutus jatkoi laskuaan. Suomalaiset joivat viime vuonna pari litraa maitoa edellisvuotta vähemmän. Täysmaidon kulutus laski lähes kolme prosenttia, rasvattoman ja kevytmaidon yhteensä pari prosenttia. Kaikkiaan maitoa juotiin viime vuonna henkeä kohti keskimäärin 96 litraa.
Kaikkiaan nestemäisiä maitotuotteita kulutettiin ennakkotietojen mukaan viime vuonna noin 142 kiloa henkeä kohti. Muun muassa piimän, jogurtin ja viilin kulutus laski hieman edellisestä vuodesta. Sen sijaan kerman, hapatettujen kermavalmisteiden ja muiden tuoretuotteiden kulutus nousi hieman.
Juuston kulutus nousi hieman vuodesta 2020. Voita taas käytettiin hieman vähemmän.
Kananmunien kulutus oli viime vuonna vajaat 12 kiloa henkeä kohti. Niiden kulutus palasi tasolle, jolla se oli ollut ennen vuoden 2020 kasvua. Luken mukaan kehityksen takana voi olla se, että ensimmäisenä koronavuonna ihmiset leipoivat ja laittoivat ruokaa kotona aiempaa enemmän. Viime vuonna niin ei ehkä tehty enää samassa määrin.
Myös sokerin kulutus laski hieman vuodesta 2020.
Vuonna 2021 viljan kulutus oli noin 84 kiloa henkeä kohti. Kokonaiskulutus on Luken mukaan kasvanut parina viime vuonna, mikä on pitkälti johtunut kauran ja vehnän kulutuksen kasvusta.
Vehnää kului viime vuonna noin 45 kiloa ja kauraa hieman yli 10 kiloa.
– Kauran kulutuksen tähänastinen huippu, peräti 11 kiloa henkeä kohti, saavutettiin vuonna 2020. Vuonna 2021 kauran kulutus pysyi edelleen korkealla tasolla, kauraa kului 10,2 kiloa henkeä kohti. Tämä oli kauran kulutuksen noin 70-vuotisessa aikasarjassa toiseksi suurin määrä, sanoo Luonnonvarakeskuksen erityisasiantuntija Erja Mikkola tiedotteessa.
Rukiin kulutus puolestaan laski vuodesta 2020 noin viisi prosenttia.
Tuoreita hedelmiä syötiin oli noin 56 kiloa henkeä kohti. Tuoreiden hedelmien kulutuksesta noin kolmannes oli banaaneja.
Tuoreita vihanneksia käytettiin noin 63 kiloa henkeä kohti.
Kalan kokonaiskulutus on ravintotaseen mukaan pysynyt pitkään 15–16 kilossa, mutta vuoden 2021 ennakkolukuja siitä ei ole vielä saatavissa.
Elintarvikkeiden kulutusmäärät perustuvat Luken ravintotasetilastoon, joka on yhteenveto Suomen tärkeimpien elintarvikeryhmien tuotannosta, kotimaisesta käytöstä ja kulutuksesta.