Lihan alkuperämaa näkyy nyt ravintoloissa – “Kyllä se herättää tunteita, jos taulussa lukee ensimmäisenä, että tänään tarjolla australialaista lihaa”

Alkuperämerkinnät

Viime toukokuusta lähtien ravintoloiden on ollut pakollista ilmoittaa kirjallisesti naudan- sian-, lampaan-, vuohen ja siipikarjan lihan alkuperämaa. Käytännössä merkintä näkyy yleensä  ruokalistassa tai taulussa ravintolan seinällä.

Pihvikarjaliiton tiedottaja ja toimintakoordinaattori Susanna Heikkinen kertoo lihan alkuperämaan ilmoittamisen olevan hyvä asia. Merkintä voi herättää ihmiset siihen, mistä asti liha on tuotu Suomeen.

– Suomalaisen lihan ehdoton vahvuus on siinä, että antibiootteja käytetään vain vähän ja pelkästään lääkintään – ulkomailla niitä annetaan ehkäisevästi ja peittämään ongelmia. Kun on tietoinen suomalaisen ja ulkomaisen lihantuotannon eroista, ymmärtää, miten hyvä eläinterveys Suomessa on, Heikkinen summaa tiedotteessa.

Myös angus-rotukarjaa kasvattava Henrik Kähönen pitää muutosta erittäin tervetulleena, jotta kuluttaja voi tehdä helpommin tietoisen valinnan. Hän tosin toivoisi lain ulottuvan myös lihajalosteisiin.

– Kyllä se herättää tunteita, jos taulussa lukee ensimmäisenä, että tänään tarjolla australialaista lihaa.

Osa suomalaisista pyrkii vähentämään lihan kulutustaan. Lihatiedotuksen tutkimukseen mukaan 22 prosenttia suomalaista vähensi viime vuonna lihansyöntiä. Toisaalta 39 prosenttia vastaajista totesi maun olevan tärkein syy lihansyönnille.

– Kun lihansyönti vähenee, kiinnitetään enemmän huomiota siihen, mitä syödään eli lihan laatu alkaa merkitä, Kähönen tulkitsee.

Pihvikarjan suhteellinen osuus kaikesta karjasta onkin kasvussa.

– Pihvilihalle on kysyntää. Suoramyynnin lisäksi lihaa myös menee lihatalojen kautta ruokakauppoihin, joten kuka tahansa voi ostaa halutessaan elintarvikeketjusta pihvilihaa, Pihvikarjaliiton Heikkinen toteaa.