Lämmitätkö takkaa talvi-iltoina? – Monelta unohtuvat nämä turvallisuusseikat
Moni sytyttää tulen takkaan talvi-iltoina, etenkin jos pakkasmittari painuu syvemmälle pakkaslukemiin.
Takkojen kanssa olisi kuitenkin syytä muistaa säännölliset huoltotoimenpiteet, Nuohousalan Keskusliitto muistuttaa tiedotteessaan. Huoltaminen on erityisen tärkeää paloturvallisuuden kannalta.
Nuohousalan Keskusliitto painottaa, että lakisääteinen nuohous tulisijoille on suoritettava vakituisen asumisen kiinteistöissä vähintään vuoden välein ja vapaa-ajan asumisen kiinteistöissä vähintään kolmen vuoden välein.
– Kolme vuotta käyttämättä ollut tulisija ja hormi tulee nuohota ja paloturvallisuus varmistaa ennen käyttöönottoa. Nuohoojalta voi myös varmistaa tulisijan kuntoon ja käyttöön liittyviä asioita, tiedotteessa summataan.
Monelle tulee nuohoojan tilaaminen mieleen syksyllä, jolloin palvelua voi odottaa pitkäänkin. Nuohousalan Keskusliitto huomauttaa, että lakisääteisen toimenpiteen voi aivan hyvin tehdä myös talvellakin.
Siinä on omat hyvät puolensa, joita moni ei huomaa ajatella.
– Nuohous keskellä lämmityskautta parantaa myös samalla tulisijan energiatehokkuutta. Lisäksi näin talvella tehty huolto takaa sen, että olet valmiina jälleen seuraavaan lämmityskauteen, kun syksyllä ensimmäiset kylmemmät ilmat saapuvat, toimitusjohtaja Hannu Murtokare Nuohousalan Keskusliitosta sanoo tiedotteessa.
Keskusliitto muistuttaa, että takkaa poltettaessa on syytä varoa myös ylikuumentumista.
Jos tulisijaa lämmitetään liikaa ja liian pitkään, savukaasut saattavat ylikuumentua ja nousta piippuun liian kuumina.
– Tämä ylikuumeneminen voi johtaa pahimmillaan siihen, että piipun ulkokuoren lämpötila on niin kuuma, että se voi sytyttää esimerkiksi lähellä olevia kattotuolirakenteita palamaan.
Piippujen läpivienteihin onkin Nuohousalan Keskusliiton mukaan kiinnitettävä huomiota, jos suunnitelmissa on esimerkiksi rakennuksen yläpohjan eristyksen lisääminen.
– Eristystyössä on huomioitava eri piipputyyppeihin liittyvät säädösten mukaiset läpivientiratkaisut niin, että ne säilyvät paloturvallisina myös eristystöiden jälkeen. Ammattilaisia tulee käyttää suunnittelusta lopputoteutukseen asti.
Yleisenä ohjeena voidaan Keskusliiton mukaan pitää, että lämmityskerran aikana poltetaan puuta noin 2–3 pesällistä. Yleisohjeena voidaan myös sanoa, että puita kannattaa laittaa takkaan kerralla noin puolet pesän koosta
– Puiden lisäys tapahtuu vasta sitten, kun edelliset ovat palaneet. Näin vältetään ylimääräistä nokeentumista.
Yksi olennaisimpia turvallisuussääntöjä on peltien sulkeminen vasta sitten, kun tulipesässä ei varmasti ole enää kytevää hiillosta. Näin voidaan estää salakavalan huomaamattomasti ilmenevän häkämyrkytyksen vaara.
– Palamisesta jäljelle jäänyt tuhka tulisi sijoittaa aina kannelliseen ja palamattomaan astiaan sekä viedä riittävän pitkälle rakennuksesta. Tuhkalaatikko on tärkeää tyhjentää säännöllisesti, jotta paloilman reitit eivät muutu täynnä olevan tuhkalaatikon vuoksi.
Omassa kiinteistössä on huomioitava tulisijaa käytettäessä, että sieltä löytyy tarvittava määrä palovaroittimia eli yksi varoitin jokaista alkavaa 60 neliömetriä kohden.
Myös häkävaroitin olisi suositeltavaa löytyä jokaisesta kiinteistöstä, jossa tulisijoja käytetään.
Kodista olisi syytä löytyä myös alkusammutusvälineet.