Moraalifilosofi: Trump on oikeasti vaarallinen – Eurooppa joutuu ajamaan kaksilla rattailla

Ulkomaat

Kun Yhdysvaltain presidentti uhkaa tuhota Iranin, kyse ei ole enää pelkästä retoriikasta.

Maailma oli varpaillaan, mutta sai tällä kertaa huokaista helpotuksesta. Filosofi ja valtiotieteiden tohtori Maija-Riitta Ollila piti kuitenkin täysin mahdollisena, että Donald Trump olisi todella toteuttanut uhkauksensa.

– Trump ei ole mielestäni riittävän rationaalinen henkilö siihen, että hän pystyisi viestimään kahdella tasolla, eli ajattelemaan yhtä ja toisaalta toteuttamaan hullun miehen teoriaa, hän sanoo Suomenmaalle.

Hullun miehen teorian mukaan arvaamaton käyttäytyminen on neuvottelustrategia ja vallankäytön väline pikemminkin kuin todellisten ajatusten ilmaus. Ollilan mukaan Trump on kuitenkin henkilö, joka viestittää välittömiä tuntemuksiaan.

– Ja reaktioihin vaikuttaa se, kenen kanssa hän on viimeksi keskustellut tai mitä hän on nähnyt Fox Newsistä, Ollila kuvaa.

Moraalifilosofiasta väitelleen Ollilan mielestä Trumpin käsitys vallasta on vaarallinen.

Trump on itse todennut, että ainoa asia, joka rajoittaa hänen valtaansa, on hänen oma moraalinsa ja mielensä. Hän siis hylkää yhteisen moraalin ja vetoaa vain oman päänsä sisäiseen oikeaan ja väärään.

– Irania koskevat viestit, joissa viitattiin sivilisaation tuhoon ja muihin sotarikoksiin, ovat selvästi merkki siitä, että hän ei piittaa kansainvälisestä oikeudesta. Hänen oma intuitiivinen käsityksensä – joka sekin muuttuu päivittäin – on se, mikä häntä ohjaa, Ollila sanoo.

Yhdysvallat ja Israel aloittivat helmikuun lopussa sotilaalliset iskut Irania vastaan, ja Trump perusteli tätä muun muassa sillä, että iranilaiset vapautetaan hirmuhallinnon ikeestä.

– Osoittautui, ettei sillä perustelulla ollut mitään tosiasiallista merkitystä Trumpille, Ollila huomauttaa.

– Hetkeä myöhemmin hän ilmoitti, että heidät pommitetaan kivikaudelle, minne he kuuluvatkin. Sitten hän puhui sivilisaation tuhosta, eli siviili-infrastruktuurin tuhoamisesta.

Ollilan mielestä on selvää, ettei Trumpilla ole pitkän tähtäimen rationaalisuutta.

– Hänen käsityksensä ei säily yli ajan. Hän on tiistaina yhtä mieltä ja torstaina toista, ja ilmeisesti ei torstaina edes muista, mitä tiistaina sanoi.

Ollilan mukaan pelotteluun ja epävarmuuteen perustuva diplomatia ei voi olla pitkällä aikavälillä toimivaa. Se syö luottamuksen ja tulevan yhteistyön edellytykset. Vastapuolen ei pitäisi menettää kasvojaan, mutta Trump näyttää haluavan nöyryyttää. 

Miten huolissaan Trumpin arvaamattomuudesta pitää olla?

Ollila sanoo, että huolesta ei ole juurikaan hyötyä, mutta konkreettiset toimet ovat nyt välttämättömiä.

Eurooppalaisille oleellista on, mitä tästä kaikesta opitaan. Euroopan täytyy liittyä yhteen entistä tiiviimmin ja rakentaa jotakin muuta omille arvoille, Ollila näkee.

– Luotan siihen, että se prosessi on jo menossa, vaikka siitä ei julkisesti niin paljon elämöidä, hän sanoo.

– Ulkopoliittisesti on niin, että siltoja ei kannata polttaa ennen kuin niistä on kuljettu. Mutta mutkan takana rakennetaan toista siltaa.

Siltoja ei kannata polttaa ennen kuin niistä on kuljettu.

Maija-Riitta Ollila

Ollilalta löytyykin ymmärrystä sille, etteivät Euroopan johtajat ole suoraan tuominneet Yhdysvaltojen iskuja Iraniin, vaan on tuomittu lähinnä Iranin vastaiskuja.

– Kansainvälisen tasapainon säilyttäminen on myös yksi arvo. Se, ettei tarpeettomasti provosoida.

Ollilan mukaan tästä seuraa se, että Euroopassa ajetaan nyt kaksilla rattailla. Kansalaiset tuomitsevat Trumpin Yhdysvaltojen toimet, ja päättäjät tietävät tämän.

Ollila muistuttaa, ettei Trump katso hyvällä sitä, että häntä vastustetaan.

– En ollenkaan kadehdi ulkopolitiikan johtajia. Tosiasiassahan Trumpin kaltaiset henkilöt ovat oikeasti vaarallisia, Ollila toteaa.

– Tässä ei ainoastaan retorisesti keskustella jonkun ihmisen mielipiteistä, vaan Trump on osoittanut, että hän voi hyökätä mihin haluaa, joillain omilla keinotekoisilla perusteillaan.

Maan presidentti on instituutio, mutta Ollilan mukaan instituutio ei tunnu kiinnostavan Trumpia hiukkaakaan.

– Hän ei ajattele viestivänsä Yhdysvaltain presidenttinä, vaan hän ajattelee ilmeisesti tekevänsä niin Donald Trumpina. Siksi hän ei varo sitä, mitä hän tekee instituutiolle ja Yhdysvaltain kansan tulevaisuudelle.

Ollila kuitenkin toteaa, että yhdysvaltalaiset ovat valinneet Trumpin johtoonsa jo kahdesti. Ensimmäisellä kerralla hän itse ajatteli, että ihmiset eivät ehkä tienneet, millainen henkilö Donald Trump oikeasti on.

– Mutta toisella kerralla oli pakko myöntää, että yhdysvaltalaiset tiesivät, mutta siitä huolimatta päättivät äänestää häntä.

Ollilan mukaan eurooppalaiset eivät siten voi luottaa myöskään siihen, että Yhdysvaltojen seuraava presidentti olisi Euroopalle parempi vaihtoehto.

– Mikä on kykymme luottaa Yhdysvaltoihin tulevaisuudessa?

Ollila kertoo, että ne ominaisuudet, joilla valtaan hankkiudutaan, ovat eri ominaisuuksia kuin ne, joilla johdetaan hyvin.

– Muuttunut mediatodellisuus suosii valtaan hankkiutumisessa sellaisia henkilöitä kuin Trump. Se ei takaa sitä, että niillä ominaisuuksilla hallitaan hyvin.

Ollilan mukaan uutta on myös se, että norminvastaisuus on nyt myyvä argumentti.

– Aikaisemminhan usein ajateltiin, että ihmisen pitää ilmentää niitä arvoja, joita kansakunnalla on. Nyt tuntuu siltä, että parasta on se, kun käydään niitä vastaan.

Mutta mitä tavallisen suomalaisen pitäisi ajatella, kun hän kesken arkisten askareiden lukee uutisia, joissa uhataan tappaa kokonainen sivilisaatio?

Ollila kertoo ajattelevansa itse asioita jopa satojen tuhansien vuosien aikajänteellä. Ihmisen historiassa altruismi eli pyyteetön toiminta ja toisten ihmisten rakastaminen on hiljalleen mennyt eteenpäin, mutta siinä on jatkuvasti ollut myös isoja notkahduksia.

– Uskon kuitenkin, että koko ajan edistymme. Jonain päivänä käsitämme sodan järjettömyyden, jos meillä on aikaa. Aika puolestaan riippuu siitä, hoidetaanko ympäristökysymystä.

Ollilan mukaan ongelma on juuri se, että sodat vievät huomion muualle tästä ihmiskunnan kohtalonkysymyksestä.

– Sodat itsessään ovat valtavia ympäristökysymyksiä. Nyt pitäisi pelata aikaa ja säästää maapallo sillä tavalla, että ihminen pikkuhiljaa pääsisi eteenpäin altruismin kehityksessä.