Lähi-idän tutkija pitää aselepoa Iranissa "voittona" sekä Yhdysvalloille että Iranille

Lähi-idän tutkija pitää keskiviikkona ilmoitettua aselepoa Iranissa voittona niin Yhdysvalloille kuin Iranillekin. Kahden viikon aselepo on myös voitto maailmantaloudelle ja öljymarkkinoille, sanoo Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Heidi Huuhtanen.

Raakaöljyn hinta lähti nopeasti laskuun heti sen jälkeen, kun Yhdysvaltain presidentti Donald Trump oli ilmoittanut aselevosta keskiviikkoyönä Suomen aikaa.

Huuhtasen mukaan sodassa ei ollut vielä merkittävämmin vahingoitettu Iranin kykyä tuottaa öljyä ja myydä sitä, vaikka Yhdysvallat ja Israel tekivät iskuja energiakohteisiin.

– Seuraavat eskalaation askelet olisivat aiheuttaneet paljon pidempiaikaisia ja syvempiä seurauksia maailmantalouteen, hän sanoo.

Jos Yhdysvallat olisi lähtenyt voimakkaammin tuhoamaan Iranissa siviili-infrastruktuuria ja energiatuotantolaitoksia sekä satamia, sillä olisi ollut vaikeita seurauksia iranilaisille, Huuhtanen sanoo.

Ennen aselevosta ilmoittamista Trump oli vielä tiistaina uhannut tuhota ”kokonaisen sivilisaation” Iranissa. Trump sanoi suostuvansa kahden viikon aselepoon Iranin kanssa, jos Iran avaa öljynkuljetuksille tärkeän Hormuzinsalmen.

Iran vahvisti aselevon ja lupasi varmistaa turvallisen kulun Hormuzinsalmessa.

Sota olisi voinut myös laajentua edelleen ja vetää sotaan mukaan Jemenin huthikapinalliset sekä osan Persianlahden arabimaista.

– Huthit voisivat häiritä globaalin kaupan kannalta kriittistä tavaraliikennettä ja Saudi-Arabian öljykuljetuksia Punaisellamerellä, jos he liittyisivät sotaan tukemaan Irania, Huuhtanen sanoo.

Vaarana oli, että huthit alkavat häiritä öljykuljetuksia Bab al-Mandebin salmessa, joka yhdistää Punaisenmeren Adeninlahteen ja sitä kautta Intian valtamereen.

Iranin tukemat huthit ampuivat jonkin verran ohjuksia Israeliin yli kuukauden kestäneen sodan aikana.

Huuhtanen haluaa myös kiinnittää huomiota Kiinan rooliin aselevon saamisessa.

Yhdysvaltojen ja Iranin välillä neuvottelijaksi ryhtynyt Pakistan koordinoi Kiinan kanssa hyvin tiiviisti, Huuhtanen sanoi.

Kiina on hyvin merkittävä taloudellinen toimija Persianlahden alueella. Siksi Huuhtanen pitää luonnollisena sitä, että Kiina toimi konfliktin eskaloitumisen estämiseksi ja aselevon aikaan saamiseksi.

– Yhdysvallat on pitkään ollut sotilaallinen hegemonia (Lähi-idässä), mutta Kiina on Yhdysvaltoja merkittävämpi taloudellinen toimija alueella, hän sanoi.

Kiina on tärkeä Iranin liittolainen ja mailla on myös sotilaallisia sopimuksia. Iran myös myy 80 prosenttia öljystään Kiinalle.

Huuhtanen ei kuitenkaan aseta odotuksia kovin korkealle. Kyseessä on vasta aselepo ja aikalisä.

– Aselepo on sopimus jatkoneuvotteluista, ja sen ehtoja ovat, että sotilaalliset iskut loppuvat ja Hormuzinsalmi avataan liikenteelle, hän sanoo.

– On epäselvää, loppuvatko iskut, onnistuuko liikenteen avaaminen ja kulku Hormuzinsalmella ja onnistuvatko rauhanneuvottelut, hän jatkaa.

Huuhtanen kuitenkin uskoo, että epäsuorat neuvottelut Pakistanin, Turkin ja Egyptin välittäminä todennäköisesti jatkuvat.