Lähi-idän maiden lähentyminen Syyrian kanssa nostattaa pakolaisten pelkoja pakkopalautuksista
Syyrian presidentin Bashar al-Assadin hallintoa syytetään monista julmuuksista kansalaisiaan kohtaan.
Hallinto on käyttänyt vuonna 2011 alkaneessa verisessä sisällissodassa muun muassa kemiallisia aseita ja tynnyripommeja. Ihmisoikeusjärjestöjen mukaan ihmisiä on pidätetty mielivaltaisesti, kidutettu ja tapettu.
Syyrian sota käynnistyi laajoista hallinnonvastaisista mielenosoituksista, joita hallinto ryhtyi tukahduttamaan väkivaltaisesti. Tästä seurasi Assadin poliittinen eristäminen Lähi-idässä.
Viime aikoina arabimaissa ja Turkissa on kuitenkin nähty lisääntyviä merkkejä lähentymisestä Syyrian kanssa.
Esimerkiksi Saudi-Arabian ja Syyrian ulkoministerit ovat vierailleet toistensa maissa ensi kertaa sodan alkamisen jälkeen. Saudi-Arabian on kerrottu ajavan Syyrian paluuta Arabiliittoon. Viime viikolla arabimaat keskustelivat saudien johdolla roolistaan Syyrian kriisin päättämisessä.
Miksi moni kapinallisia sisällissodassa tukenut maa vaikuttaa nyt olevan valmis normalisoimaan suhteitaan Assadin hallinnon kanssa?
Taustalla on ensinnäkin tietynlainen Assadin vallan tunnustaminen, sanoo Lähi-idän tutkimuksen professori Hannu Juusola Helsingin yliopistosta STT:lle.
Suhteiden palauttamiseen liittyy mailla myös käytännön intressejä. Esimerkiksi Syyrian suureksi vientituotteeksi kehittyneen Captagon-huumeen kauppa on Juusolan mukaan lähimaille suuri ongelma, johon ne toivovat ratkaisua.
Juusola näkee taustalla myös pyrkimystä tasapainottaa hallintoa tukeneen Iranin vaikutusvaltaa Syyriassa.
Olennainen on myös pakolaiskysymys. Miljoonat syyrialaiset ovat paenneet sotaa ja hallinnon julmuuksia lähimaihin.
Lähimaiden intresseissä olisi pakolaisten palaaminen Syyriaan, sanoo väitöskirjatutkija Tiina Hyyppä Helsingin yliopistosta.
Monet arabimaissa ja Turkissa asuvat syyrialaiset pelkäävätkin suhteiden lähentymisen myötä pakkopalautuksia, Hyyppä sanoo. Hänen mukaansa on mahdotonta arvioida, kuinka suuri osa pakolaisista joutuisi palatessaan hallinnon julmuuksien kohteeksi, sillä ”mustalle listalle” joutuminen on täysin mielivaltaista.
Hyyppä pitääkin todennäköisenä, että moni pakolainen pyrkii eteenpäin muihin maihin, jos heitä uhkaa paluu Syyriaan.
Pakolaiskysymys on olennainen myös Turkin Syyria-suhteille. Suhteiden palauttamista mutkistavat Hyypän mukaan Turkin kannalta lisäksi kysymys Pohjois-Syyriassa toimivien aseryhmien tulevaisuudesta sekä Turkin turvallisuusuhkana pitämät Syyrian kurdit.
Syyria-suhteiden normalisoimista on vastustanut Lähi-idässä etenkin kansannousua voimakkaasti tukenut Qatar. Myös esimerkiksi Jordania, Marokko, Jemen ja Egypti ovat suhtautuneet varauksella Syyrian kutsumiseen takaisin Arabiliittoon.
Juusola näkee hidasteena myös Yhdysvaltojen kielteisen suhtautumisen Syyrian ja muiden arabimaiden lähentymiseen.
Pystyisivätkö Lähi-idän maat kenties asettamaan Syyrialle jonkinlaisia ehtoja suhteiden normalisoimiselle?
Juusola pitää jonkinlaisia myönnytyksiä esimerkiksi perustuslakiprosessin etenemisen osalta jossain määrin mahdollisina.
Hyyppä ei usko, että hallinto taipuu ainakaan mittaviin muutoksiin tai uudistuksiin.
– Jos Assad ajattelee, että hän on voittanut sodan, ei hän voittajana halua välttämättä tehdä myönnytyksiä.
Hyyppä odottaa tilanteen Lähi-idässä etenevän kohti suhteiden normalisointia, mutta prosessi voi olla hidas.