Kuuba avaa talouttaan veitsi kurkulla
Kuuba ilmoitti kesäkuun puolivälissä tekevänsä talousuudistuksia, joita on luonnehdittu maan historian suurimmiksi sitten vuoden 1959 vallankumouksen.
Kaikkiaan 176 uudistuksella muun muassa yksinkertaistetaan yritysten perustamista ja poistetaan niiltä rajoituksia, helpotetaan ulkomaisia sijoituksia Kuubaan sekä yksityistetään valtion yrityksiä ja muuta omaisuutta.
Uudistuksia edelsi Yhdysvaltojen kova painostus. Kuuba on kärsinyt vuosikausia Yhdysvaltojen taloussaarrosta, ja viime aikoina presidentti Donald Trump on paitsi kiristänyt pakotteita entisestään myös uhkaillut Kuubaa sotatoimilla. Kuuban hallinto on kuitenkin kiistänyt, että uudistukset johtuisivat Yhdysvaltojen painostuksesta.
Syyt uudistuksille ovat sekä sisäisiä että ulkoisia, sanoo maailmanpolitiikan professori Teivo Teivainen Helsingin yliopistosta. Kuuba kärsii erittäin vakavasta talouskriisistä, joka näkyy muun muassa polttoainepulana ja jatkuvina sähkökatkoina. Niiden vuoksi maassa on nähty aiempaa enemmän protesteja.
– Uudistukset on tarkoitettu myös osittain mielistelemään ja liehittelemään Trumpia ja ehkäisemään painostusta sosialistista, valtiokeskeistä järjestelmää kohtaan. Toisaalta ne selittyvät Yhdysvaltojen pakotteilla. Järjestelmän on keksittävä uusia tapoja toimia, jotta se selviytyisi, Teivainen sanoo STT:lle.
Uudistusten esikuviksi on nostettu Kiinan ja etenkin Vietnamin aiemmat uudistukset. Niissä taloutta on vapautettu samalla, kun valta on pidetty tiiviisti hallitsevan eliitin käsissä. Esimerkiksi demokratiaa ja sananvapautta uudistukset eivät lisää.
Teivaisen mukaan osaselitys myös tähän on Yhdysvallat.
– Kuuban johto olettaa, etteivät demokraattiset uudistukset ole ensisijaisia Trumpille, vaan bisnesmahdollisuudet.
Taloustieteilijät ovat varoitelleet, että valtionyhtiöiden yksityistäminen nopealla aikataululla voi johtaa samankaltaiseen tilanteeseen kuin 1990-luvun alun Venäjällä, jossa valtion omaisuus jaettiin sisäpiirissä eliitille pilkkahintaan. Teivaisen mukaan myös Kuubassa voi käydä niin.
Esimerkki löytyy lähempääkin Kuubaa, vuoden 1990 Nicaraguasta. Silloin sandinistihallitus hävisi vaalit ja käynnisti maata nykyisinkin hallitsevan Daniel Ortegan johdolla Pinata-operaation, jossa valtion omistuksia siirrettiin Ortegan lähipiirin ja sukulaisten yksityisomaisuudeksi ja hallintaan.
– Tosin kommunikaatio on nyt toisenlaista kuin 1990-luvulla, joten se ei sujuisi yhtä vähin äänin kuin aikana ennen internetin yleistymistä.
Julkisen sapelinkalistelun taustalla Yhdysvallat ja Kuuba ovat viime aikoina käyneet neuvotteluja, joiden sisällöstä ei ole kantautunut tietoa julkisuuteen.
– Onko takahuoneissa sovittu helpotuksista kauppasaartoon, jos Kuuba tekee uudistuksia? Teivainen pohtii.
Jos uudistusten oli tarkoitus liennyttää maiden välejä, tulokset eivät ainakaan vielä näy. Vasta hiljattain Yhdysvallat kiristi pakotteitaan muun muassa Kuuban matkailualaa vastaan.
Pakotteet ovat ainakin toistaiseksi torpanneet Kuuban pyrkimykset houkutella maahan ulkomaisia sijoituksia. Yhdysvallat on asettanut myös toissijaisia pakotteita, jotka uhkaavat Kuuban kanssa kauppaa tekeviä tahoja.
– On vaikea sijoittaa Kuubaan ilman, että mikään pakotteiden alaisiksi julistetuista Kuuban valtionyhtiöistä olisi mukana. Vaikuttaa siltä, että pakotteiden pelko on sijoittajille suurempi kuin markkinatalousuudistusten houkutus.
Muutenkaan Kuuban edellytykset toimia markkinataloudessa eivät ole kaksiset. Toisin kuin esimerkiksi pakotteista kärsivillä Venezuelalla ja Iranilla, turismista elävällä Kuuballa ei ole öljyn kaltaista vientituotetta.
Yhdysvaltojen uhkaamat sotatoimet Kuubaa vastaan ovat Teivaisen mukaan epätodennäköinen mutta silti todellinen riski.
Vaikka sotilaallisesti Kuubasta ei olisi vastusta Yhdysvalloille, sotiminen olisi Trumpin hallinnolle vaikeaa sisäpoliittisista syistä. Monet Trumpin kannattajat ovat jo Iranin sodan vuoksi turhautuneita siitä, että Yhdysvallat on sotkeutunut kaukaisiin sotiin, joista Trump lupasi pysyä erossa.
Myöskään Yhdysvaltojen kuubalaiset eivät tue sotatoimia, vaikka vastustavatkin Kuuban kommunistihallintoa ja vaikka valtaosa heistä äänestää republikaaneja.
– Sota, jossa tulisi myös siviiliuhreja, olisi ongelma heille.
Teivainen arvioi, että Trump haluaa sotapuheillaan pitää kaikki vaihtoehdot avoimina. Talouspakotteiden jatkaminen vaikuttaa kuitenkin ensisijaiselta keinolta painostaa Kuubaa.
– Ne toimivat tehokkaasti, mistä kertovat esimerkiksi Kuuban sähkökatkot.