Kuntavero putoaa roimasti sote-uudistuksen myötä
Kunnallisverotus tulee kevenemään merkittävästi sote-uudistuksen myötä, kun sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisvastuu siirtyy pois kuntien harteilta.
Sosiaali- ja terveyspalveluiden osuus on ollut noin puolet kuntien menoista, mutta vielä ei ole selvää, tuleeko kunnallisverotus kevenemään 50 prosentilla.
– On ihan selvää, että kun puolet kustannuksista poistuu, niin kunnallisverossa on liikkumavaraa alaspäin hyvinkin voimakkaasti. Kuinka paljon se putoaa, riippuu siitä miten valtionosuuksien käy. Kokonaisrahoitus määrää kunnallisverotuksen tason, sanoo Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Timo Kietäväinen.
Kietäväinen muistuttaa, että sosiaali- ja terveyspalveluista jatkossa vastaavien itsehallintoalueiden rahoituksen järjestäminen on edelleen auki, mikä osaltaan vaikeuttaa kunnallisverotuksen tulevaisuuden ennakoimista.
Tampereen yliopiston kunnallispolitiikan professorin Arto Haverin mielestä kunnallisverotuksen keskimääräisen veroprosentin pitäisi laskea noin kymmeneen nykyisestä noin 20 prosentista.
– Jos kokonaisveroaste nousee, niin silloinhan tätä uudistusta ei kannata ryhtyä tekemään lainkaan.
Sosiaali- ja terveyspalvelujen siirtyminen itsehallintoalueiden harteille ei suinkaan tarkoita kuntien katoamista, vaan niille jää edelleen laaja kirjo tehtäviä.
Erityisen paljon kunnilla on tehtäviä koulutuksen ja kulttuurin saralla, mutta myös muun muassa elinkeinopolitiikan, perusinfrastruktuurin, kaavoituksen ja rakennusvalvonnan kaltaisissa toiminnoissa.
– Kuntien tehtäväkenttä tulee jatkossakin olemaan Suomessa selvästi laajempi kuin Euroopassa keskimäärin, Kietäväinen arvioi.
Kietäväinen muistuttaa, että sote-uudistuksen jälkeenkin kunnille jää runsaasti sairauksien ennaltaehkäisyyn liittyviä tehtäviä, sillä liikuntapalveluiden, kaavoituksen ja kulttuuripalveluidenkin avulla kunta voi merkittävästi edesauttaa asukkaidensa hyvinvointia.
Haverin mukaan sote-uudistus avaa myös Suomen kunnille oivan mahdollisuuden uudistua ja tulla lähemmäksi kuntalaisiaan.
– Kunnat ovat olleet tähän saakka pitkälti palvelukoneita. Nyt niistä tulee selkeämmin ihmisten yhteisöjä.
– Palvelukoneistojen rooli on Suomen kunnissa ylikorostunut paikallisdemokratian ja lähivaikuttamisen kustannuksella. Siinä mielessä tämä on ihan positiivinen muutos, Haveri pohtii.