Kuntaliitto: Kuntatalous vahvistui heikolta tasolta poikkeuksellisen hyviin lukemiin – taustalla valtion koronatuet
Kuntien ja kuntayhtymien yhteenlaskettu tulos oli viime vuonna 1,7 miljardia euroa ylijäämäinen, kertoo Kuntaliitto. Viime vuoden tilinpäätösarvioiden mukaan kuntatalous vahvistui heikolta tasolta poikkeuksellisen hyviin lukemiin.
Kuntatalous vahvistui valtion kertaluonteisten koronatukien ja kunnallisverojen odotettu paremman kehityksen takia.
Kuntaliiton mukaan menot kasvoivat maltillisesti, sillä koronapandemian takia monet kuntien toiminnot olivat suljettuina kevään ja syksyn aikana.
Kunnissa nähtiin myös suuri määrä lomautuksia.
Viime vuonna Manner-Suomen kunnista negatiivisen tuloksen teki vain 27 kuntaa, kun vuonna 2019 tulos oli alijäämäinen 223 kunnassa.
Kuntaliiton toimitusjohtaja Minna Karhunen sanoo tiedotteessa, että se mitä nyt tilinpäätösarvioissa nähdään, on vain hengähdystauon tarjoava jäävuoren huippu.
– Kuntakentällä tiedostetaan hyvin, että koronaan liittyvät menopaineet ovat suuret, eikä lähivuosien tulokehitys tuo enää vastaavaa kasvua, Karhunen sanoo.
Kunnat ja kuntayhtymät saivat koronan aiheuttamiin talousvaikeuksiin valtiolta tukea noin kolme miljardia euroa.
– Ilman valtion koronatukia kuntien syöksykierre olisi jatkunut. Koronatuet näyttävät tilinpäätösarvioiden perusteella kohdistuvan myös odotettua paremmin, sillä isoimpia tuloksia tehneiden kuntien joukossa oli monia Suomen suurimpia kaupunkeja, Karhunen sanoo.
Suurimmat kaupungit tekivät euromääräisesti suurimmat tilikauden tulokset. Kärkipäässä ovat Helsinki, Espoo, Outokumpu, Tampere ja Lahti.
Kuntaliiton mukaan kuntayhtymien tilanne oli kokonaisuutena heikko. Joissakin sairaanhoitopiireissä koronan talousvaikutukset näkyivät selvästi, ja Kuntaliiton mukaan siitä saattaa tulla kunnille pian uusi koronaan liittyvä menopaine.
Juttua täydennetty klo 10.11.