Kulmuni: Ennallistamisasetus on edelleen Suomelle huono ratkaisu – "Sitä ei pidä tukea"

Kansanedustaja Katri Kulmuni (kesk.) tyrmää EU:n ennallistamisasetuksen Suomen kannalta huonona ratkaisuna. Kulmunin mukaan asetusta ei pidä tukea.

Keskustaedustaja kirjoittaa tiedotteessaan, että paljon kriittistä keskustelua herättäneeseen ennallistamisasetukseen ei ole saatu vaikuttamisesta ja korjauksista huolimatta riittäviä muutoksia.

Ennallistamisasetus vaati jäsenmaiden ministereistä koostuvan ympäristöneuvoston hyväksynnän. Suomi on nyt vaa’ankieliasemassa ennallistamisasetuksen läpimenossa: jos Suomi äänestää tyhjää tai asetusta vastaan, se voi kaatua.

– Asetus osuu edelleen raskaimmin Suomeen ja muun kuin ei-äänen antaminen olisi viesti tällaisen sääntelyn puolesta. Tässä vaiheessa prosessia Suomella ei ole enää muita keinoja käytettävissä kuin lopullisen kannan kertominen, Kulmuni summaa.

Hän huomauttaa, että mediatietojen mukaan ainakin Italia, Hollanti, Puola ja Ruotsi ovat äänestämässä asetusta vastaan. Belgia ja Itävalta sen sijaan pidättäytyvät äänestämästä. Asiasta päättävä ympäristöneuvosto kokoontuu tulevana maanantaina. 

Kulmunin mukaan keskeisin aikaansaatu muutos komission esitykseen nähden on jäsenvaltioiden mahdollisuus rajata ennallistaminen Natura-alueille, mutta vain vuoteen 2030 asti. 

Ennallistamistoimet olisi hänen mukaansa ollut järkevää aloittaa suojelualueista. Kuuden vuoden päästä velvoite ennallistaa laajenee myös luonnonsuojelualueiden ulkopuolelle.  

– Ennallistaminen koskee etenkin Lappia, Kainuuta ja Pohjanmaata. Erityisesti Lapin eteläosissa on turvemaita, joita on otettu hyötykäyttöön 1950-luvulla, osana muun muassa Karjalan evakkojen asuttamista. Peltoja raivattiin. Tämä tehty työ tuo ruokaturvaa tänäkin päivänä. 

Alkuperäisen esityksen kustannukset Suomessa olisivat olleet komission arvion mukaan lähes miljardi euroa joka vuosi.

Kulmunin mukaan lopullisia kustannuksia on mahdoton arvioida, mutta mittaluokka ei merkittävästi aikaansaaduista muutoksista huolimatta muutu. 

– Mitään maksajaa toimille ei ole olemassa. Riski velvoitteiden kautta etenemiseen tai vähintäänkin harmaaseen suojeluun on suuri.

Kulmuni on toiminut kansanedustajana vuodesta 2015 lähtien. Hän toimi keskustan puheenjohtajana 2019–2020.

Hän on myös entinen valtiovarainministeri ja entinen elinkeinoministeri.

Kulmuni pyrkii Euroopan parlamenttiin kevään 2024 vaaleissa.