Korpputehdas paloi, mutta hallitus ei kuule – Orpon joukkueen kovakorvaisuus maakuntien ahdingolle tuskastuttaa keskustaedustajia

Välikysymys

Keskustan kansanedustajilla eri puolilta maata on Petteri Orpon (kok.) oikeistohallitukselle pitkä lista asioita, joita sen pitäisi hoitaa kuntoon maan alueellisesti oikeudenmukaisen kehityksen turvaamiseksi.

Ähtäriläinen Mikko Savola kertoo, että Etelä-Pohjanmaa on saanut viime aikoina monta kolhua, jotka heikentävät elinvoimaa.

– Täällä ollaan ihmeissään näiden asioiden kanssa.

– On keskitetty poliisin rikostutkintaa maakunnan reunalta Alajärveltä ja Alavudelta maakuntakeskukseen. Nyt ollaan keskittämässä maanmittauslaitoksen palveluita, mikä vie työpaikkoja.

Savola muistuttaa, että noin 50 ihmistä työllistänyt Töysän korpputehdas paloi Alavuden Töysässä tammikuun alussa ja toinen tehdas siirsi toimintansa Kuopioon.

– Mutta hallitus ei ole varannut tähän äkillisen rakennemuutoksen rahoja.

Savola kertoo, että elinkeinoministeri Wille Rydman (ps.) on piirtämässä aluetukikarttaa uusiksi, ja kaksi Etelä-Pohjanmaan seutukuntaa ollaan pudottamassa pois korkeimman aluetuen piiristä.

– Haluan hallitukselta välikysymyskeskustelussa vastauksia siihen, miksi kaikki heikennykset tulevat samoille alueille.

Saarijärveläisen keskustaedustajan Petri Honkosen mukaan hallitus vie aluekehitystä väärään suuntaan hylkäämällä Jyväskylän kaltaisten yliopistokaupunkien ja niitä ympäröivien maakuntien potentiaalin.

Honkosen mukaan kyse on kokoomuspolitiikasta, jossa perussuomalaiset on äänetön yhtiömies.

– Hehän saivat maahanmuuton kiristykset ja oikeastaan sillä hinnalla myivät kaiken muun. Maakuntien ja maaseudun asialla he kovasti ratsastivat vaaleissa, mutta se oli vaan semmoinen hevonen joka hylättiin heti hallitusneuvotteluissa. Kokoomus nyt on ennenkin ajanut tätä linjaa, että vain suuret pärjäävät ja antaa maakuntien näivettyä, Honkonen sanoo.

Outokumpulainen keskustan kansanedustaja Hanna Räsänen pitää ykkösasiana Fingridin 400 megawatin kantaverkon vetämistä Pohjois-Karjalaan.

– Jos meiltä puuttuu se 400 megawatin verkko, myöskään investointeja ei tule. Räsäsen mukaan asiassa tarvitaan poliittista ohjausta, eikä verkkoa tule ilman hallituksen apua.

Räsäsen mukaan yrittäjät eivät lähde miettimään aurinkopuiston sijaintia ilman verkkoa, jolla sähköä voi kuljettaa pois.

– Yrittäjät ovat valmiita ottamaan riskejä, mutta rajansa on sillä riskinottokyvylläkin.

Räsäsen mukaan myös Karvion kanavan silta valtatie 23:lla kaipaisi remonttia, mutta rahat puuttuvat.

– Myös Lieksanjoella on vastaava silta, joka on aivan kriittisessä kunnossa. Nämä ovat aivan perusinfraa, mikä yksiselitteisesti kuuluu valtion hoitaa, Räsänen opastaa.

Vihtiläinen Eerikki Viljanen sanoo, että jopa Uudellamaalla on eriarvoituvia alueita.

– Meillähän se näkyy nyt siinä, että Uudenmaan reuna-alueilla asukasluvun kehitys on negatiivista. Hallituksen toimet esimerkiksi työmatkavähennyksen heikentämisestä entisestään kiihdyttävät sitä.

– Hallituksen tavoitetila on se, että ihmiset pitäisi keskittää kehien sisään, edes kehyskunnat eivät tunnu kelpaavan.

Viljanen sanoo, että Länsi-Uudellamaalla kiinteistöveron alarajan nosto nostaa erittäin merkittävästi asumisen kustannuksia.

– Eikä siellä kunnilla ole mahdollisuutta tehdä vastaavaa helpotusta kunnallisverotukseen, kuten esimerkiksi Espoossa toimittiin.

Kivijärvellä Keski-Suomessa asuva Anne Kalmari sanoo, että hänen kotiseudullaan suurin ongelma on se, että valtio ”vie hyvinvointialueilta rahat ja antaa niitä yksityisille toimijoille”.

– Hyvinvointialue joutuu etsimään säästöjä, ja säästöesitys on aivan järkyttävä. 15 terveyskeskusta pantaisiin meillä kiinni ja palvelut siirtyisivät esimerkiksi kotikunnastani 70 kilometrin päähän.

– Mutta me emme tule sitä hyväksymään. Ei voi olla niin, että ihminen, joka on sarkansa kuokkinut, ei saa omasta synnyinpitäjästään kahden neliön tilaa, jossa viettää arvokas vanhuus, Kalmari sanoo.