Koronavuonna koulu- ja opiskeluterveydenhuollossa oli liian vähän henkilöstöä tarpeeseen nähden – taustalla henkilöstösiirrot epidemian vaatimiin tehtäviin
Kouluterveydenhuollossa ja toisen asteen opiskeluterveydenhuollossa oli viime vuonna tarpeisiin nähden liian vähän henkilökuntaa, selviää Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tuoreesta selvityksestä.
Myös äitiys- ja lastenneuvoloissa henkilöstöä oli niukalti, mutta tilanne oli niissä kuitenkin parempi kuin koulu- ja opiskeluterveydenhuollossa.
Kuilua asiakkaiden tarpeiden ja tarjotun palvelun välillä kasvattivat laajat henkilöstösiirrot lasten, nuorten ja perheiden ehkäisevistä palveluista koronaepidemian edellyttämiin tehtäviin kuten testaukseen, jäljittämiseen ja rokottamiseen.
Toisaalta tuen tarpeiden tiedetään korona-aikana kasvaneen, joten palvelujen tarvekin on todennäköisesti kasvanut, selvityksessä todetaan.
Kyselyyn vastasi 118 terveyskeskusta. Vastausprosentti oli 88. Kyselyssä kerättiin tietoa siitä, miten hyvin henkilöstö oli riittänyt palvelujen järjestämiseen.
THL:n kehittämispäällikkö Johanna Jahnukainen korostaa STT:lle, että selvityksessä kysyttiin nimenomaan terveyskeskusten edustajien käsityksiä tarpeenmukaisesta henkilöstömitoituksesta.
– (Selvityksen tulokset) eivät tulleet meille yllätyksenä, koska tiedossa oli, että koronan vaatimiin jäljitys- tai rokotustehtäviin on siirretty hyvin paljon henkilöstöä, erityisesti koulu- ja opiskeluterveydenhuollosta.
Jahnukainen kertoo, että aikaisempien selvitysten perusteella on tietoja, että esimerkiksi lakisääteisiä terveystarkastuksia koulu- ja opiskeluterveydenhuollossa on jäänyt tekemättä osittain henkilöstöpulasta johtuen.
Jahnukainen uskoo, että koronavuonna patoutunut tuen tarve lähtee purkautumaan lähiopetukseen siirtymisen jälkeen.
– Koulu- ja opiskeluterveydenhuollon henkilöstölle aikaisemmin tekemiemme kyselyjen perusteella opiskelijoiden parissa on mielenterveysoireilua, ahdistuneisuutta ja arjen hallinnan pulmia, hän sanoo.
Koronaepidemian vaatimat nopeat muutokset palveluissa ja ratkaisut henkilöstösiirroista on tehty alueilla terveyskeskuskohtaisesti, mikä on THL:n mukaan johtanut alueellisiin eroihin sekä äitiys- ja lastenneuvolan että varsinkin koulu- ja opiskeluterveydenhuollon palvelujen saannissa.
Puutteita ja toisaalta onnistumisia tarpeenmukaisessa henkilöstömitoituksessa oli niin maakunnallisilla terveyskeskuksilla kuin yksittäisten kuntien terveyskeskuksilla. Näin ollen organisaation koko ei ole selkeä korona-ajan ehkäisevien palvelujen tasoa määrittelevä tekijä.
THL:n selvityksessä huomautetaan, että koronaepidemian vaikutukset palvelujen järjestämiseen olisi hyvä ottaa huomioon laadittaessa varautumissuunnitelmaa tulevien epidemioiden varalle.