"Koronan hallinta on pitkälle tilastotiedettä ja riskienhallintaa" – Lohi löi faktoja pöytään hoitajien rokotevelvoitteesta
Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokuntaa johtava Markus Lohi (kesk.) myöntää, että lakiesitys, jossa asiakkaiden kanssa työskentelevältä hoitohenkilökunnalta edellytetään koronarokotteita, on herättänyt kansalaisissa huolta.
– Sen kertoo myös saamamme postien määrä, ja varmasti tuo huoli on aiheellinen. Sitä ei pidä missään määrin väheksyä, Lohi sanoi eduskunnassa.
Hän kertoo kuitenkin huomanneensa, että kyseisestä tartuntatautilain muutoksesta on myös väärää tietoa liikkeellä.
– Puhutaan pakkorokotuksesta. Suomen lainsäädäntöön ei sisälly sellaisia säännöksiä, joissa väkisin henkilön kehoon lähdettäisiin rokotteita antamaan. Tämäkään esitys ei sitä sisällä eikä tulekaan sisältää.
Lohi huomautti, että lakimuutos ei koske kaikkia terveydenhuollon ammattilaisia vaan niitä, joiden tehtäviin liittyy lähikontaktin aiheuttama tartunnan riski altistuville potilaille. Rokotetta ei myöskään edellytetä työntekijöiltä, jotka ovat jo saaneet suojan koronatartunnan kautta.
Rokotteen sijaan koronatestiä edellytetään puolestaan työntekijöitä, joilla on lääketieteellinen este rokotteen ottamiselle.
Lohen mukaan keskeinen väärinymmärrys on myös se, että rokotteesta kieltäytyminen olisi automaattisesti oikeutus irtisanoa henkilö töistään.
– Näinhän ei ole. Pykälätasolla on säädetty siitä, että työnantajalla on velvollisuus tarjota työntekijälle muuta työsopimuksen mukaista työtä, Lohi selvensi.
Jos ei tällaista työtä ole tarjolla, on tarjottava muuta työntekijälle sopivaa työtä.
– Ja vasta sitten viimeisenä keinona – silloinkaan kysymys ei ole työsopimuksen irtisanomisesta eikä purkamisesta – kysymys on tietenkin työntekovelvollisuuden ja palkanmaksuvelvollisuuden lakkaamisesta määräajaksi. Se on erittäin kova toimenpide, mutta sitä ennen on kaikki nämä muut pitänyt toteuttaa ja katsoa, onko sopivaa työtä.
Lohi korosti, että koronapandemian hoidossa päätöksenteon pitää perustua tutkittuun tietoon.
– Tämän hetken paras, tutkittu lääketieteellinen tieto lähtee siitä, että täyden rokoteannoksen saaneet selvästi vähemmän tartuttavat tautia kuin ne, jotka ovat rokottamattomia. Ja tämä on se peruste, miksi me tämmöistä lainsäädäntöä olemme säätämässä – että riskialttiiden potilaiden kanssa tekemissä olevalta hoitohenkilökunnalta edellytettäisiin lähtökohtaisesti tätä rokotetta tai muuta suojaa.
Lohi korosti, että tämä lääketieteellinen tosiasia on se seikka, johon lakimuutos perustuu. Päätöksenteon perusteeksi ei Lohen mukaan sovi kenenkään mielipide koronasta.
– Minullakin on monia mielipiteitä tästä taudista, mutta päättäjänä ajattelen niin, että koronan hallinta on pitkälle tilastotiedettä ja riskienhallintaa.
Lohi sanoi olevansa myös sitä mieltä, että koronarokotteen ottaminen ei tässä epidemiatilanteessa ole pelkästään henkilökohtainen asia.
– Rokottamattomat kuormittavat tehohoitoa 20 kertaa enemmän kuin rokotetut. Silloin he vievät tilaa ja resursseja muilta tehohoidon potilailta, kuormittavat yhteiskunnan resursseja ja aiheuttavat jonoja terveydenhuoltoon, hän toteaa.
Eduskunta äänestää tänään väliaikaisesta tartuntatautilain muutoksesta, joka velvoittaa varmistamaan, että sotealan työntekijät eivät aiheuta potilaille ja asiakkaille koronatartuntariskiä.