Luke: Ruoan hinnat nousevat tänä vuonna 2–3 prosenttia – Hormuzinsalmen tilanne nostaa kustannuspaineita
Ruoan hinnat pysyvät tänä vuonna maltillisina, vaikka kustannuspaineet hintojen nousulle ovat taas voimistumassa. Asia selviää Luonnonvarakeskuksen (Luke) tuoreesta maa- ja elintarviketalouden suhdannekatsauksesta.
Ruoan hinnan arvioidaan nousevan tänä vuonna 2–3 prosenttia. Viime vuonna ruoan hinnat nousivat Suomessa keskimäärin 2,1 prosenttia. Hintojen nousun odotetaan tänä vuonna voimistuvan kuitenkin selvästi loppuvuotta kohden.
Suomessa ruoan hinnat ovat nousseet Luken mukaan vuodesta 2021 selvästi hitaammin kuin EU:ssa keskimäärin. Hintojen nousua ovat hillinneet vähittäiskaupan kilpailun lisäksi kuluttajien varovaisuus.
Varovaisuutta selittää osin se, että palkansaajien ostovoima ei ole pysynyt ruoan hintojen nousun perässä.
– Vaikka kuluttajien ostovoima on nyt muun muassa inflaation heikentymisen vuoksi parantunut, ei ruoan hinta edelleenkään ole tasoissa suhteessa kotitalouksien ostovoimaan. Tämä näkyy yhä kuluttajien käyttäytymisessä, sanoo Luken tutkimuspäällikkö Hanna Karikallio Luken suhdannekatsauksen julkistuswebinaarissa.
Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK on varoittanut, että sota Lähi-idässä nostaa ruoan hintaa Suomessa.
Hormuzinsalmen sulkeutuminen laivaliikenteeltä on vaikuttanut polttoaineiden hinnannousun lisäksi myös lannoitteiden hintoihin.
MTK:n maatalousjohtaja Johan Åberg arvioi STT:lle maaliskuussa, että polttoaineiden hinnannousu voisi aiheuttaa maataloudelle senhetkisillä hinnoilla noin 160–200 miljoonan euron kustannuslisäyksen. Lannoitteiden hinnannousu toisi tämän päälle noin 50–60 miljoonan euron kustannuslisäyksen.
Iranin ja Yhdysvaltojen välinen aselepo astui voimaan huhtikuun alkupuolella. Aselevosta huolimatta maat eivät ole saaneet aikaan rauhansopimusta, jonka avulla öljynviennille kriittinen Hormuzinsalmi saataisiin taas täysin auki laivaliikenteelle.
Luken mukaan geopoliittinen epävarmuus, lannoitteiden hinnat ja energiamarkkinoiden heilahtelut vaikeuttavat tällä hetkellä viljelijöiden tuotantopäätöksiä.
– Monilla tiloilla harkitaan lannoituksen vähentämistä ja viljelyalan supistamista, kertoo Luken erikoistutkija Csaba Jansik tiedotteessa.
Jansikin mukaan viljojen hinnankorotuspaineita on tällä hetkellä maailmanlaajuisesti. Suomessa hintojen nousua hillitsevät runsaat viljavarastot, hän kertoi Luken suhdannekatsauksen julkistuswebinaarissa tiistaina.
Suomen viljasato oli viime vuonna noin 17 prosenttia arvioitua suurempi.
Viljanviljelyn pitkään jatkunut heikko kannattavuus on kuitenkin nyt heikentämässä viljelyhalukkuutta Suomessa. Syysviljojen kylvöalat supistuivat viime syksynä seitsemän prosenttia, ja Luke ennakoi kevätviljojen viljelyalojen vähenevän edelleen ensi vuonna.
Kuluttajakäyttäytymisessä on näkynyt viime aikoina siirtymä naudanlihasta sian- ja siipikarjanlihaan. Luke ennustaa, että naudanlihan kulutus laskee tänä vuonna alle 16 kiloon henkilöä kohden. Vielä vuonna 2024 kulutus oli 17,7 kiloa henkeä kohden.
Jansikin mukaan syynä kysynnän heikentymiselle on erityisesti naudanlihan kallistuminen. Viime vuonna naudanlihan, kahvin ja suklaan hinnat kallistuivat muun muassa globaalien raaka-ainemarkkinoiden ja tarjontavaikeuksien seurauksena.
– Nauhanlihan vähentämisestä ravitsemussuosituksissa on puhuttu jo vuosikausia, mutta tämä ei ole näkynyt kuluttajakäyttäytymisessä juuri mitenkään. Mutta heti kun alkaa näkyä hinnoissa, niin kuluttajakäyttäytyminen muuttuu, Jansik sanoo.
Naudanlihan tarjonnan niukkuus näkyi viime vuonna kuluttajahintojen lisäksi ajoittaisina saatavuusongelmina erityisesti jauhelihassa. Tarjonnan heikentymisen taustalla on Luken mukaan pitkään jatkunut lypsylehmien määrän väheneminen, joka heikentää teuraseläinten tarjontaa.
– Kyse ei ole vain tilapäisestä markkinahäiriöstä, vaan pidempiaikaisesta rakenteellisesta muutoksesta suomalaisessa naudanlihantuotannossa, sanoo Jansik.