Kommentti: Lindströmin korjaussarja ei auta kiistaan irtisanomislaista – Palkansaajaliike lihottaa SDP:tä vaalikuntoon
Työministeri Jari Lindströmin (sin.) esittelemästä korjaussarjasta irtisanomislakiin ei kukaan enää tainnut odottaa ratkaisua kehkeytyneeseen kiistaan.
Lindström tarjosi irtisanomisen helpottamisen rajaamista alle kymmenen työntekijän yrityksiin aiemmin esitetyn 20 työntekijän rajan sijasta, irtisanomisperusteiden kiristystä ja kolmikantaista työryhmää yt-lain muutosten valmisteluun.
Ei kelvannut. Palkansaajaliike lähetti julkisuuteen ryöpyn valmiiksi kirjoitettuja kannanottoja, joissa uudistukset tyrmättiin saman tien.
Kun ay-liikkeellä ei ole asiassa kompromissihaluja, lain sisällöstä taitaa olla turha enää yrittää viritellä keskustelua, olipa esitystä perusteettomasti mustamaalattu tai ei.
Poliittisia lakkoja on nyt luvassa, sillä ay-liike on vetänyt sotalipun salkoon. Pian nähdään, kuinka kauan hallituksen hermot asiassa kestävät, ja millaisen hinnan se on valmis maksamaan uudistuksestaan.
Poliittinen hinta alkaa olla jo nyt kova, sillä kiistauudistus on jätetty aivan liian lähelle vaaleja.
SDP:ssä lasketaan, että irtisanomislaki on puolueen avain vaalivoittoon. Demareissa ja laitavasemmistossa suorastaan toivotaan ja odotetaan vesi kielellä, että hallitus tuo kiistalakinsa eduskuntaan, jotta asiasta päästään vääntämään mahdollisimman pitkään.
SDP:llä ei asiassa ole mitään hävittävää, se voittaa palkansaajajärjestöjen avittamana julkisuuspelin joka tapauksessa riippumatta siitä, miten hallitukselle asiassa käy. Näin kävi jo kiistassa työttömien aktiivimallista, joka nosti SDP:n gallup-ykköseksi, ja sama kuvio on toistumassa.
Lindström perusteli hanketta työllisyyden lisäksi sillä, että nykyinen hallitus ei edellytä kolmikannasta yksimielisiä esityksiä, vaan on valmis käyttämään sille ja eduskunnalle kuuluvaa valtaa.
Nyt perinteistä kolmikantaa jyrätään kuitenkin tavallaan kahdella rintamalla. Poliittisten lakkojen maksumieheksi joutuvat isot yritykset, joita koko kiistalaki ei edes koskisi ja hyötyjänä ovat yrittäjät, joita ei kolmikantapöytiin ole päästetty.
Työantajien Etelärannasta on jo parahdettu, että koko uudistus ei ole aiheuttamiensa seuraamusten arvoinen ja patistettu pikaiseen ratkaisuun kiistassa.
Hallitus tuskin halua upota kiistalakinsa kanssa syvään työmarkkinakonfiktiin samalla kun se kamppailee eduskunnassa kynsin ja hampain sote-ja maakuntauudistuksen saamiseksi läpi. Lindströmin kompromissista ei näytä kuitenkaan ratkaisuksi olevan.
Ottamatta kantaa itse uudistuksen sisältöön, työministerille on nostettava hattua suoraselkäisestä vastuun kannosta.
Entinen demari, paperiduunari ja pääluottamusmies on joutunut tuomaan eduskuntaan toinen toistaan epäsuositumpia hallituksen esityksiä ja seissyt niiden takana järkkymättä. Samalla hän on luultavasti kaivanut ainakin lapion mitalla omaa poliittista hautaansa.
Tiedotustilaisuudessa Lindström sanoi tekevänsä vain työtään ja puolustavansa yhdessä sovittua, vaikkei se aina helppoa olekaan. Lindström sanoi, ettei halua heittäytyä miksikään uhrilampaaksi, vaikka työ välillä vähän inhottavaa onkin.