Koko Suomi on nyt hyvässä vauhdissa – maasta ei löydy kolkkaa, jossa tulevaisuudennäkymät eivät olisi plussan puolella

Jo pitempään on puhuttu Varsinais-Suomen autoteollisuudesta, yli kymmenellä prosentilla vuosittain kasvavasta Lapin matkailusta ja Keski-Suomen biotuotealasta.

Nyt työ- ja elinkeinoministeriön parin viikon takainen selvitys osoittaa, että koko Suomesta ei löydy kolkkaa, jossa tulevaisuudennäkymät eivät olisi plussan puolella.

Erityisen hyvältä tuntuu myönteinen kehitys maan itäosissa, jotka ehkä jossakin mielessä jo tuntuivat tuomituilta tyhjeneviksi alueiksi ja joissa näkymät vielä vuoden 2014 vastaavassa selvityksessä olivat heikot.

– Kainuussa on menty puolitoista vuotta rajusti ylöspäin, kansanedustaja Timo Korhonen (kesk.) tietää.

Yhtenä suurena selittäjänä hän pitää Terrafamea, joka on saanut vakiinnutettua toimintansa ja työllistää paitsi suoraan, myös runsaasti alihankkijoita.

Tulevaisuususko on nälkämailla vahvistunut muutenkin. Uusia pk-yrityksiä on perustettu, ja jo olemassa olevat firmat palkkaavat lisää väkeä. Haasteena on jo osin osaavan työvoiman puute.

Korhosen mielestä politiikalla olisi iskettävä juuri tähän ongelmakohtaan.

– Valtiovallan puolesta pitää huolehtia siitä, että meillä on riittävän kattavaa koulutusta, toimiva palvelurakenne sekä infra ympäri maata, hän vetoaa.

Mutta kansanedustaja ei katso vaativasti vain toisaalle, vaan pikemminkin peiliin.

– Ennen kaikkea meidän kainuulaisten on ymmärrettävä, että maakunnan tulevaisuus on meidän tehtävä itse.

Lempisloganinsa sanoin Korhonen muistuttaa, että maa elää vain koko voimallaan.

– Ei ole olemassa hyvinvoivaa Suomea ilman, että koko laaja maa on mukana.

Ei ole olemassa hyvinvoivaa Suomea ilman, että koko laaja maa on mukana.

Timo Korhonen

Miltähän ministeriön selonteko näyttää aluetutkijan kiikareiden läpi? Onko siihen uskomista?

– Tällaiset selvitykset ovat aika hyviä luottamusindikaattoreita, ja ne viestivät aidosti alueiden tunnelmaa, Timo Aro vastaa.

Mutta. Hän arvelee tulosten pitävän jonkin verran sisällään myös patoutunutta tarvetta nähdä valoa tulevaisuudessa pitkän taantuman ja mollivoittoisten vuosien jälkeen.

Tutkijan mukaan myönteiseen suuntaan on kiistatta mentykin. Talouskasvu ja työllisyyden kohentuminen näkyvät alueilla konkreettisesti. Pienen vaaran Aro kuitenkin näkee siinä, että toivonkipinät pääsevät ylikorostumaan.

– Talouden ja työllisyyden kehittyminen on vielä pikemminkin kaltevalla kuin vahvalla pohjalla, hän muistuttaa.

Aro korostaa Korhosen tavoin, että koko maan voimavarojen hyödyntäminen on pienen maan kansallinen etu.

Yhtä varmasti totta on kaupungistuminen tai kaupungistumiset monikossa, kuten Aro haluaa asian ilmaista. Hän pahoittelee suomalaisen poliittisen keskustelun punaista pistettä, jossa juututaan jankkaamaan siitä, pitäisikö kaupungistumista jotenkin pyrkiä hillitsemään.

– Se ei vie eteenpäin. Pitäisi mieluummin miettiä, miten varaudutaan kaupunkikehityksen jatkumiseen.

Voimavarojen täysi käyttö tarkoittaa hänen mukaansa sitäkin, että tiettyjen alueiden luontaista menestystä ei saa rajoittaa, saati estää.

Tilastot osoittavat, että kaupunkialueet ovat kasvaneet yhtäjaksoisesti vuodesta 1990 alkaen. Yhtä aikaa maaseutualueet ovat pienentyneet. Toisaalta kaikkien maakuntien sisällä on tapahtunut kaupungistumista ja keskittymistä. Väki ei valu vain etelään, vaan myös maakuntakeskuksiin ja kaupunkia ympäröivälle maaseudulle.

Keskuskaupunkien vetovoima on Aron mukaan entistä suurempi, jos siellä sattuu olemaan ammatti- tai tiedekorkeakoulu ja vieläpä ratayhteys. Silloin paikkakunnan menestys on taattu.

Eli kyllä, niihin liittyvillä päätöksillä voidaan vaikuttaa alueiden vetovoimaan. Jos ei saa hillitä kaupungistumista, kai sentään on fiksua säilyttää koulutuspaikat muuallakin kuin ruuhka-Suomessa.

Keskustan varapuheenjohtaja, kansanedustaja Katri Kulmuni iloitsee paitsi koko Suomen myös oman kotiseutunsa Lapin hyvistä tunnelmista. Viennin vetäessä yritysten tilauskirjat ovat Kulmunin tietämän mukaan monin paikoin täyttymässä ja ihmisille on luvassa töitä yt-neuvottelujen sijaan.

Taantuma, jonka kanssa samaan syssyyn osui myös valtionhallinnon keskittämisbuumi, tuntui ankarana Kemi-Tornion alueella.

– Monet ikävät asiat ovat kertaantuneet samoille seuduille, Kulmuni huomauttaa.

Hän odottaa innolla alue- ja kuntaministeri Anu Vehviläisen (kesk.) tilaamaa seutukaupunkeja koskevaa selvitystyötä, jossa tullaan lanseeraamaan myös konkreettisia toimenpide-esityksiä.

– Toivottavasti ne otetaan vakavasti ja poliittiseen käsittelyyn. Tällaiset seutukunnat ovat teollisen viennin selkärankoja. Niitä ei saa jättää yksin.

Kulmuni ei malta olla kehaisematta keskustavetoista hallitusta. Maan pääsy kasvuvireeseen on hänen mukaansa osaltaan oikeanlaisen politiikan ansiota. Hän muistuttaa, että maailmantalous kasvoi jo edellisen hallituksen aikana, mutta sen kelkan kyytiin ei Suomessa päästy.

Norminpurku, veroratkaisujen aiempaa isompi ennakoitavuus sekä isot reformit ovat Kulmunin mielestä asioita, jotka ovat auttaneet suomalaisia yrityksiä.

– Asioita tehdään yhteistyössä, mutta koko Suomen näkökulma on sellainen juttu, että ei sitä kukaan muu aja, ellei keskusta, hän uskaltaa sanoa.

On tärkeää, että arvostetaan eri alueita ja niiden voimavaroja.

Katri Kulmuni

Aron tavoin Kulmuni kavahtaa kansalaisten ja maan kahtiajakoa. Vastakkainasettelua lietsova puhe on hänestä yhtä lailla loukkaavaa kantakaupunkilaisia kuin luonnonvarojen keskellä eläviä kohtaan. Kulmuni yltyy käyttämään suuria sanoja.

– Se on vaarallista yhteiskunnallisen eheyden kannalta. Emmehän me jaottele ihmisikään, yhtä vähän pitää jaotella alueita.

Kansanedustaja korostaa, että maaseutu ja kaupungit tarvitsevat toisiaan.

– On tärkeää, että arvostetaan eri alueita ja niiden voimavaroja. Lynkkaaminen ei ole kovin älykästä.

Kulmuni huomauttaa vielä, että teolliset vientituotteet syntyvät useimmiten suurten kaupunkien ulkopuolella teollisissa keskuksissa. Hän nostaa esiin kiertotalouden mahdollisuudet ja viittaa 90-luvun laman jälkeiseen menestykseen, joka rakennettiin korkealla teknologisella osaamisella.

– Nopeiden yhteyksien Suomi voi olla tulevaisuudessa logistinen keskus, jos pääsemme nousevasta Aasiasta tulevien tavaravirtojen keskiöön, Kulmuni maalailee, mutta palaa sitten maan pinnalle.

– Valtiovallan tehtävä on pitää kaikki ihmiset ja alueet matkassa. Tasa-arvoisen yhteiskuntapolitiikan kannalta ei ole hyvä, jos joku tippuu.