Kiinan presidentti tulee – onko pandadiplomatiaa luvassa?
Kiinan presidentin Xi Jinpingin keskiviikkona alkava valtiovierailu on voitto suomalaiselle diplomatialle, arvioi Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Jyrki Kallio.
Kallio kirjoittaa Upin FIIA Comment -nettijulkaisussa , että Suomen satavuotisjuhliin liittyvä vierailu on mielenkiintoinen, koska Xi jatkaa Helsingistä suoraan Floridaan ensimmäiseen tapaamiseensa Yhdysvaltain uuden presidentin Donald Trumpin kanssa.
Kiinan ja Yhdysvaltain suhteet ovat viilenneet Trumpin vaalitaistelun aikaisen suunsoiton vuoksi. Kallion mukaan vierailuun tuskin kuitenkaan liittyy suurta symboliikkaa.
– Xi ei kuitenkaan liene valinnut välilaskukohdetta ”Helsingin hengen” vuoksi, sillä Kiinan ja Yhdysvaltain välisissä kiistoissa Suomella tuskin on välittäjän roolia. Enemmänkin kysymys lienee siitä, että Xi voi vierailla Kiinan ulkopolitiikan kannalta vähemmän keskeisessäkin maassa, kunhan puitteet ovat riittävän juhlavat.
Vaikka Suomen-vierailu keskittynee Kiinan ja Suomen kahdenvälisiin suhteisiin, Xi käynee keskusteluja myös EU:sta ja Venäjästä.
– Suomi kiinnostaa Kiinaa EU:n jäsenvaltiona, jolla on pitkä historia Venäjän naapurina, Kallio muistuttaa.
Xi kertonee puolestaan Kiinan näkemyksistä maailmanjärjestyksen nykytilasta sekä tulevaisuuden odotuksista.
Suomen ja Kiinan kahdenvälisissä suhteissa päähuomion saanee Kallion mukaan maiden välisen kumppanuusasiakirjan allekirjoittaminen. Myös Kiinan ”pehmeää voimaa” edustava kulttuurikeskushanke on esillä.
– Pehmeää voimaa edustavat myös pörröiset pandat, ja Xiltä odotetaan lupausta joidenkin pandojen sijoittamisesta Ähtärin eläinpuistoon.
Suomalaisen talouselämän kannalta vierailu on Kallion mukaan erittäin tervetullut, vaikka Xillä ei lyhyellä vierailullaan olisikaan mukanaan suurta liikemiesvaltuuskuntaa.
Kiinalaisyritysten kiinnostus investoida Suomeen on kasvanut voimakkaasti viimeksi kuluneiden parin vuoden aikana. Kiinalaisyrityksiä kiinnostavat Suomessa erityisesti ympäristöteknologia, biopolttoaineet, nanoteknologia ja arktinen osaaminen.
Xi Jinpingin kaudella Kiinan kansalaisyhteiskunnan liikkumatilaa on rajoitettu kovaotteisesti, ja erityisen hälyttävänä on pidetty kansalaisaktivisteille oikeusapua antaneiden lakimiesten pidätyksiä.
Seitsemän EU-valtiota, joukossaan Ruotsi ja Viro, osallistui Kiinassa sijaitsevien suurlähetystöjensä kautta yhteisvetoomukseen, jossa Kiinaa vaadittiin lopettamaan lakimiesten vaino.
Kallio muistuttaa, ettei Suomi ei ole ollut EU-maiden joukossa Kiinan ihmisoikeustilanteen kärkkäimpiä julkisia arvostelijoita, mitä on selitetty keskittymisellä kulissientakaiseen vaikuttamiseen erityisesti oikeusvaltioyhteistyön avulla.
– Suomen valtiojohdolla onkin paineita ottaa ihmisoikeusasiat aiempaa selväsanaisemmin esille Kiinan kanssa.
Kallion mukaan tämänkertaisen vierailun aikana niin tuskin kuitenkaan tapahtuu. Vierailu haluttaneen pitää mahdollisimman seremoniallisena, koska se liittyy Suomen juhlavuoteen.