Kiinalaissotilaat ovat jo pitkään julkaisseet somepäivityksiä Ukrainasta – Kiina hermostui Zelenskyin vihjailuista

Maanpuolustuskorkeakoulun apulaisprofessori Matti Puranen ei näe syytä epäillä Ukrainan tietoja, joiden mukaan Venäjän puolella sotii vähintään 150 kiinalaista taistelijaa. Kahden sotavangiksi jääneen kiinalaisen myötä tällä viikolla julkisuuteen noussut ilmiö ei ole myöskään yllättävä.

– Yllättävää on oikeastaan se, miksi tämä ilmiö tuli vasta nyt julkiseksi, Puranen sanoo STT:lle.

Hänen mukaansa kiinalaiset palkkasotilaat ovat jo pitkään kertoneet sosiaalisessa mediassa osallistumisestaan sotaan Ukrainassa, ja asia on ollut varmasti jo pitkään myös Ukrainan sotilastiedustelun tiedossa.

Puranen viittaa siihen tosiasiaan, että eri Aasian maista on houkuteltu paljon väkeä sotimaan Venäjän, joskus myös Ukrainan, riveissä.

– Olisihan se yllätys, jos kiinalaisia ei siellä olisi, ottaen huomioon väestön koon ja sen, että Venäjä maksaa sen suuruisia palkkioita kun maksaa, Puranen sanoo.

Esimerkiksi Le Monde -lehti on löytänyt Tiktokin kiinalaisesta versiosta ainakin 40 tiliä, joiden omistajat kertovat kuvien kanssa olevansa taistelemassa Venäjän joukoissa.

Purasen mukaan puheena olleet kiinalaisten taistelijoiden määrät ovat yllättävän pieniä, kun ottaa huomioon yksinomaan sen, kuinka paljon Venäjällä asuu jo valmiiksi kiinalaisia potentiaalisesti rekrytoitaviksi.

Mediatietojen mukaan ainakin yksi kiinalainen vapaaehtoinen kaatui viime vuonna Ukrainan riveissä.

Sotavangeiksi jääneiden kiinalaisten näyttävä käsittely kansainvälisessä mediassa on ollut reaktioista päätellen varsin kiusallista Kiinalle, joka on virallisen linjansa mukaan puolueeton Ukrainan sodassa. Käytännössä Kiina on Venäjän hyökkäyssodan tärkeimpiä mahdollistajia.

Kiinassa on kimmastuttu Ukrainan presidentin Volodymyr Zelenskyin väitteistä, joiden mukaan Kiinan viranomaiset ovat täysin tietoisia siitä, että maan kansalaisia rekrytoidaan Venäjän joukkoihin muun muassa sosiaalisessa mediassa, esimerkiksi Tiktokissa.

Puranen ei usko virallisen Kiinan varta vasten lähettävän sotilaita rintamalle, mutta Zelenskyin väitteissä toiminnan hiljaisesta hyväksymisestä voi olla perää.

– Kun tietää, kuinka tiukkaa kiinalaisen sosiaalisen median sensuuri on, niin on erikoista, että Venäjä pystyy siellä rekrytointibisnestä ylläpitämään, Puranen sanoo.

Le Monden haastattelema, kotimaahansa jo palannut kiinalainen vierastaistelija ”Fen” oli tavannut rintamalla vain muutamia maanmiehiään. Hän kuitenkin arvioi sotaan värväytyneiden kiinalaisten kokonaismääräksi useita satoja.

Fen kertoi matkustaneensa Venäjälle osin seikkailunhalusta ja osin rahan perässä, sodan perimmäinen syy oli hänelle yhdentekevä. Muiden tapaan hän saapui maahan turistina.

Purasen mukaan myös ideologia voi olla laskemassa kynnystä liittyä Venäjän riveihin. Kiinan media kun toistaa kertomusta, että Ukrainassa on käytännössä käynnissä Venäjän ja Kiinan yhteisten vihollisten Yhdysvaltojen ja Naton sijaissota Venäjää vastaan.

Mutta miksi kiinalaisten rooli sodassa nostettiin näyttävästi esille juuri nyt? Ilmiselvin selitys voi olla se, että Ukraina ei ole aiemmin onnistunut saamaan kiinalaisia sotavangeiksi.

Purasen mukaan ajoitusta voi myös selittää Ukrainan pyrkimys saada Donald Trumpin hallinto etääntymään Venäjän näkökannoista ja kiinnostumaan taas Ukrainan kohtalosta, jos kauppasodan päävastustaja Kiina näyttää olevan yhä selvemmin Venäjän rinnalla.

Toisaalta Ukraina ja Zelenskyi joutuvat Purasen mukaan pelaamaan Kiinan suhteen pelinsä aika tarkasti ja varomaan provosoimasta Pekingiä liikaa. Tästä kertoo se, ettei ilmeisen hyvin tiedossa olleesta kiinalaisten osallistumisesta sotaan ole juuri aiemmin meteliä pidetty.

Kiinan osalta suhtautuminen sotaan Ukrainassa on Purasen mukaan jotakuinkin ennallaan. Kiina ei ole ottamassa etäisyyttä Venäjään, koska Yhdysvallat on edelleen maiden yhteinen vastustaja.

– Jos Kiina hyökkäisi Taiwaniin ja jos länsimaat asettaisivat Kiinan kauppasaartoon, niin siinä tilanteessa Venäjä olisi Kiinan elämänlanka varsinkin energian suhteen. Eivät he halua siitä luopua, Puranen pohtii.