KGB värväsi norjalaispoliitikon agentikseen – ratsiat ja salainen tapaaminen Helsingissä johtivat 20 vuoden vankeustuomioon
Sunnuntaina tuli kuluneeksi 40 vuotta Neuvostoliiton turvallisuuspalvelun KGB:n värväämän norjalaisen työväenpuolueen poliitikon ja diplomaatin Arne Treholtin pidätyksestä lentokentällä Oslossa tammikuussa 1984.
Norjan ulkoministeriön lehdistöpäällikkönä toimineella Treholtilla oli laukussaan salaisia asiakirjoja, ja hän oli matkalla Wieniin tapaamaan KGB-virkailija Gennadi Titovia.
Treholtin oli värvännyt KGB-agentti Jevgeni Beljajev miesten tavattua cocktail-tilaisuudessa vuonna 1967. Seuraavana vuonna he tapasivat vähintään kahdeksan kertaa. Beljajev esitteli Titoville vuonna 1971.
Vuonna 1979 Treholt solmi yhteydet YK:ssa toimineeseen KGB-agentti Vladimir Šišiniin, josta tuli hänen yhteyshenkilönsä New Yorkissa.
Norjan poliisin turvallisuuspalvelu sekä Yhdysvaltain liittovaltion poliisi FBI tutkivat Treholtin toimia vuodesta 1979 alkaen. Vuonna 1981 FBI asetti agenttejaan Treholtin naapurihuoneistoon ja todisti, kuinka hän otti KGB:ltä vastaan huomattavia rahasummia.
Norjan poliisin turvallisuuspalvelu tutki Treholtin asunnon toukokuussa 1983 ja löysi lisää todisteita häntä vastaan. Kolme päivää aikaisemmin Treholt oli nähty Helsingissä ravintola Mestaritallissa luovuttamassa papereita KGB-virkailija Titoville.
Treholt tuomittiin 20 vuoden vankeuteen vakoilusta Neuvostoliiton ja Irakin hyväksi kesäkuussa 1985. Hänet tuomittiin myös menettämään Norjan valtiolle rikoksen tuottamana taloudellisena hyötynä 1,1 miljoonaa kruunua.
Treholt itse epäili oikeudenkäyntiä puolueelliseksi. Hän vakuutti oikeudelle syyttömyyttään mutta myönsi osallistuneensa salaisiin tapaamisiin KGB:n kanssa, antaneensa KGB:lle salaisiksi luokiteltuja dokumentteja sekä ottaneensa vastaan huomattavia rahasummia KGB:ltä ja Saddam Husseinin johtamalta Irakilta.
Treholt kielsi toimittaneensa KGB:lle valtion turvallisuuden kannalta vahingollista materiaalia, mutta tunnusti rikkoneensa maansa virkamieslakia. Hän väitti ylläpitäneensä KGB-kontaktejaan lähinnä jännityksen vuoksi sekä rakentaakseen idän ja lännen välisiä suhteita.
Neuvostoliitto sai Treholtilta muun muassa tietoja Pohjois-Norjan puolustussuunnitelmista Neuvostoliiton hyökkäystä vastaan, Norjan asevoimien puutteista, liikekannallepanosuunnitelmista sekä Norjaan varastoidun Nato-materiaalin sijoituspaikoista. Hän kirjoitti myös useita muistioita Irakin turvallisuuspalvelulle.
Vuosina 1991−1992 Suomessa ja muissa Pohjoismaissa kampanjoitiin Treholtin vapauttamisen puolesta. Suomessa Treholtin vapauttamista vaativat muun muassa kansanedustajat Pekka Haavisto ja Erkki Tuomioja sekä 23 muuta vaikuttajaa.
Treholt anoi tapauksensa uudelleenkäsittelyä kolmesti, mutta sitä ei myönnetty. Treholt armahdettiin vuonna 1992 terveyssyistä, kun hän oli istunut vankeustuomiotaan seitsemän vuotta.
Vapautumisensa jälkeen Treholt muutti Venäjälle ja toimi siellä liikemiehenä sekä kirjoitti kolme kirjaa omaan tapaukseensa liittyen.
Hän työskenteli toimitusjohtajana FMC Securities -investointirahastossaan, joka pyöritti 2000-luvun alkuvuosina Venäjällä arviolta 400 miljoonan dollarin investointeja ja sijoitti muun muassa kaasujätti Gazpromiin.
Treholt kuoli 80-vuotiaana Moskovassa helmikuussa 2023 lyhyen sairauden jälkeen.