Keskustaryhmän varapuheenjohtaja vastaa HS:n pääkirjoitukseen: "Keskustalla on vahvimmat näytöt politiikasta, jolla hiilidioksidipäästöt on ohjattu vaikuttavasti laskuun"

Suomalaisista puolueista juuri keskustalla on vahvimmat näytöt politiikasta, jolla hiilidioksidipäästöt on ohjattu vaikuttavasti laskuun. Näin Suomi on onnistunut vähentämään päästöjä ilman, että arki on kurjistunut, Eeva Kalli kirjoittaa Helsingin Sanomissa (HS).

Mielipidekirjoituksessaan keskustan eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja vastaa HS:n pääkirjoitukseen (4.9.), joka käsitteli hallituksen ilmastopolitiikkaa ja kysyi keskustan omien ehdotusten perään.

Kalli luettelee koko joukon keskustan johtamia toimia.

– Uusiutuvan energian radikaali lisääminen, energiaverotuksen uudistaminen päästöperusteiseksi sekä liikenteen biopolttoaineiden jakeluvelvoite ja kivihiilikielto ovat esimerkkejä aikaansaannoksistamme.

– Uusi teknologia ja miljardiluokan investoinnit ovat ratkaisevassa roolissa matkalla hiilineutraalisuuteen. Tarvitsemme myös merkittävästi lisää puhdasta, päästötöntä ja uusiutuvaa sähköä. Tärkeä edellytys näiden toteutumiselle on vakaa ja ennustettava toimintaympäristö, Kalli korostaa.

Hän perää myös oikeudenmukaisuutta.

– Ihmisten on koettava ilmastotoimet alueellisesti ja sosiaalisesti reiluiksi, jotta tavoitteet saavutetaan. Oikeudenmukaisen ilmastopolitiikan edellytys on, että pidämme kiinni elämisen ja yrittämisen mahdollisuuksista kaikkialla Suomessa.

– Polttoaineverotuksemme on EU:n modernein perustuen päästöihin ja on verotasoiltaan yksi kireimpiä. Sitä tuskin moni haja-asutusalueiden asukas kokee aluepoliittiseksi tueksi, toisin kuin pääkirjoituksessa annettiin ymmärtää, Kalli näpäyttää.

Sähköauton hankinta ei ole kaikkien suomalaisten käden ulottuvilla, eikä ihmisiä pidä tästä syyllistää, hän jatkaa.

– Keskusta on edistänyt päästöttömien autojen hankintatukia, päästöttömien työsuhdeautojen käyttöönottoa, latausinfran kehittämistä sekä biopolttoaineiden käyttöä.

Kalli harmittelee myös sitä, että maatalous on viimeaikaisessa keskustelussa haluttu nostaa tikun nokkaan ongelmana.

– Vaikka suomalainen viljelijä on ongelman ratkaisija. Ilmastonmuutoksen aikana on keskeistä huolehtia myös ruokaturvasta. Verokepin tarjoajilta unohtuu, että viljelijä ei kykene vihreisiin investointeihin, jos tili on punaisella.

Suomen maatalouspolitiikan uudistuksen arvioidaan vähentävän päästöjä noin miljoona tonnia vuodessa, Kalli muistuttaa.

– Muita keskustan edistämiä keinoja ovat esimerkiksi maatalouden biokaasutuotanto, ravinteiden kierrätys sekä kierrätyslannoitteiden käyttöönotto ja kasvihuonekaasuja vähentävät rehut. Olemme nostaneet esiin myös hiilensidontamarkkinoiden kehittämisen ilmastotoimien edistämiseksi.

– Ilmastonmuutos on ratkaistava kannustamalla ja luomalla ennustettavuutta, ei lannistamalla tai luomalla epävakautta, hän päättää.