Keskustan Räsänen huolissaan rajalain käsittelystä eduskunnassa – "Päätöstä ei saa tehdä mututuntumalla"
Keskustan kansanedustaja Hanna Räsänen on huolissaan lyhyelle lausuntokierrokselle lähteneen rajalakiluonnoksen käsittelystä eduskunnassa. Lakiesityksen julistaminen kiireelliseksi vaatii taakseen viiden kuudesosan enemmistön ja lain hyväksyminen kahden kolmasosan enemmistön.
Räsänen huomauttaa, että kansanedustajilla on varsin eritasoiset tiedot turvallisuustilanteesta. Hän on itse hallinto- ja puolustusvaliokuntien jäsen.
– Näissä valiokunnissa olen varsin hyvin tietoinen sisäisen- ja ulkoisen turvallisuuden asioista, myös ei julkisista tiedoista. Kaiken tämän tiedon valossa tuen hallitusta rajalain edistämisessä, Räsänen sanoo.
Räsänen näkee, että suuren määräenemmistön taakseen tarvitsevassa asiassa kansanedustajat tarvitsisivat yhtenäiset ja ajantasaiset taustatiedot.
Hän sanoo toivovansa puhemieheltä ja pääministeriltä samanlaista johtajuutta rajalain käsittelyssä kuin hyvin hoidetussa Nato-prosessissa.
– Päätöstä ei saa tehdä mututuntumalla. Kaikilla edustajilla olisi oltava niin halutessaan tarvittavat tiedot käytössä, aivan kuin Nato-prosessissa. Selkeä ja yhtenäinen tilannekuva tekee meistä vahvemman Venäjän hybridivaikuttamista vastaan, hän toteaa toteaa.
Viime viikon perjantaina lausuntokierrokselle lähteneessä rajalakiesityksessä säädetään edellytyksistä, joissa valtioneuvosto voi päättää rajoittaa kansainvälistä suojelua koskevien hakemusten vastaanottamista rajatulla osalla Suomen rajaa ja sen välittömässä läheisyydessä.
Tällöin kansainvälistä suojelua koskevaa hakemusta ei eräitä poikkeuksia lukuun ottamatta otettaisi vastaan, vaan henkilön maahantulo estettäisiin. Hänet poistettaisiin maasta.
Päätöstä edeltäisi yhteistoiminta tasavallan presidentin kanssa. Lain soveltaminen edellyttäisi, että se olisi välttämätöntä Suomen suvereenisuutta tai kansallista turvallisuutta vakavasti vaarantavan vaikuttamisen torjumiseksi. Päätös voitaisiin tehdä ennakoivasti ja enintään kuukaudeksi kerrallaan.
Ehdotettu laki on tarkoitettu tulemaan voimaan mahdollisimman pian. Sille on annettu lausuntoaikaa vain 25. maaliskuuta asti. Laki olisi määräaikainen, ja se olisi voimassa vuoden lain voimaantulosta.
Pääministeri Petteri Orpon (kok.) mukaan esitys lähti hallituksen pöydästä yksimielisenä. Hän sanoi olevansa luottavainen, että asialle saadaan myös tarvittava enemmistö eduskunnassa.
Lain läpimeno ei kuitenkaan ole kirkossa kuulutettua, edes hallituspuolueiden osalta. RKP:n puheenjohtaja Anna-Maja Henriksson sanoi perjantaina STT:lle, ettei puolue ole vielä hyväksynyt lakia lopullisesti, vaan puolueen kanta päätetään vasta lausuntojen jälkeen.