Keskustan Pekkarinen: Muuttotappioalueiden palvelut ja työpaikat pelastettava – ikääntymisen ja muuttoliikkeen yhteisvaikutukset dramaattisia
Eduskunnan ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen (kesk.) nostaa yhteiskunnallisen eheyttämisen seuraavan hallituksen tärkeimmäksi tehtäväksi. Pekkarinen puhui sunnuntaina keskustan Mikkelin kunnallisjärjestön 70-vuotisjuhlassa.
– Kuluneella vaalikaudella Suomen talous, työllisyys ja julkinen talous on pantu kuntoon. Seuraavan vaalikauden suuri tehtävä tulisi mielestäni olla yhteiskunnallinen eheyttäminen. Se tarkoittaa toimia syrjäytymisen ja työttömyyden edelleen vähentämiseksi ja sosiaaliturvan parantamiseksi.
Pekkarinen painottaa, että yhteiskunnallisen eheytymisen nimissä on puuttuttava myös muuttotappiosta kärsivien seutujen tilanteeseen ja pelastettava siellä asuvien ihmisten työpaikat ja palvelut.
Pekkarinen luonnehtii käynnissä olevaa väestörakenteen muutosta ja muuttoliikettä yhteisvaikutukseltaan dramaattiseksi.
– Koko maassa väki ikääntyy ennätysvauhtia. Kun osasta maata työikäinen väki muuttaa samanaikaisesti pois, on siellä syntymässä kestämätön tilanne. Sellainen, mitä Suomessa ei ole koettu koskaan ennen. Ei edes likimain.
Pekkarisen mukaan vielä vuosituhannen alussa heikoimpienkin seutukuntien vanhushuoltosuhde eli yli 65-vuotiaiden osuus työikäiseen väestöön verrattuna oli noin 30 prosenttia.
– Nyt, vuoteen 2030 mennessä, merkittävässä osassa maata vanhushuoltosuhde on muuttumassa yli 75 prosentin, lähelle 100 prosenttia. Näillä alueilla siis yhtä työikäistä kohti on kohta yksi eläkeikäinen. Kun kaikilla työikäisillä ei ole työtä, yhtä työssä käyvää kohti voi alueella asua yli yksi eläkeikäinen.
Kaikkialla Suomessa tilanne ei ole yhtä vaikea.
– Nuorekkaimmissa seutukunnissa vanhushuoltosuhde kasvaa hillitysti, vähän yli 30 prosenttiin. Työikäisiä on niissä kolminkertainen määrä eläkeikäisiin verrattuna. Ja hyvä niin.
Päävastuu heikoimpaan asemaan muuttoliikkeen ja ikääntymisen vuoksi joutuneiden seutujen auttamisessa on Pekkarisen mukaan valtiolla.
– Päävastuu asiassa on valtiolla, sen kaikilla hallinnonaloilla. Osavastuu on myös EU:lla, sen yli 50 miljardin euron vuotuisella koheesiorahoituksella. Uudella, vuonna 2021 alkavalla ohjelmakaudella, vanhushuoltosuhteen ongelmiin on saatava radikaalisti enemmän myös EU-rahoitusta.