Keskustan Kosonen kiittelee ministeri Saarikon avausta uusista aloituspaikoista: "Osaajapula ei saa muodostua yritysten kasvun esteeksi"
Keskustan kansanedustaja, talousvaliokunnan varapuheenjohtaja Hanna Kosonen kiittelee tiede- ja kulttuuriministeri Annika Saarikon avausta korkeakoulujen uusista aloituspaikoista.
Saarikko kertoi Lännen Median haastattelussa (17.10.) keskustan tavoittelevan tuhansia uusia aloituspaikkoja ympäri maata.
– Vaikka työttömyys kasvaa Suomessa, meillä on samaan aikaan paljon avoimia työpaikkoja muun muassa sosiaali- ja terveysalalla. Tarvitsemme koulutettuja osaajia eri puolilla maata, Kosonen sanoo tiedotteessaan.
Kosonen muistuttaa, että ennen koronakriisiä yritykset ympäri Suomen mainitsivat osaavan työvoiman puutteen suurimmaksi kasvun esteeksi.
– Kun maailman ja Suomen taloudet lähtevät koronan jälkeen elpymään, meidän pitää huolehtia, että osaajapula ei muodostu Suomessa yritysten kasvun esteeksi. Näkymä osaavan työvoiman tarjonnasta vaikuttaa myös siihen, investoivatko yritykset ylipäänsä Suomeen, hän arvioi.
Hanna Kosonen korostaa laajemminkin korkeakoulujen vaikutusta alueensa elinvoiman vahvistajana. Paitsi, että vetovoimainen korkeakoulu mahdollistaa alueen nuorille opinnot kotiseudulla ja tuo paikkakunnalle opiskelijoita muualtakin Suomesta, se tarjoaa mahdollisuuksia yrityksille.
– Toivon, että eri alueilla yritykset ja korkeakoulut löytäisivät toisensa entistä vahvemmin. Yritysten ja korkeakoulujen yhteistyöllä voidaan vahvistaa sekä korkeakoulujen että yritysten osaamista ja kehittää uusia suomalaisia tuotteita maailmanmarkkinoille.
Hallituksen tavoitteena on nostaa suomalaisten osaamistasoa, koska tulevaisuuden työelämä vaatii entistä korkeampaa osaamista.
– Tavoitteen saavuttaminen vaatii kolmea asiaa: sen varmistamista, että jokainen nuori suorittaa vähintään toisen asteen tutkinnon, jo työelämässä olevien jatkuvaa oppimista sekä korkeakoulutettujen määrän lisäämistä, Kosonen sanoo.
Opetusministeriö on aiemmin neuvotellut korkeakoulujen kanssa 10 000 uuden aloituspaikan lisäyksestä tuleville vuosille.
Vaikka lisäys on merkittävä, Kosonen muistuttaa, että myös hakijasuma eli ilman korkeakoulupaikkaa jäävien nuorten määrä on iso.
– Aloituspaikkojen määrää pitää pystyä kasvattamaan edelleen. Vuosittain jopa 70 000 ensi kertaa korkeakouluun hakevaa nuorta jää ilman opiskelupaikkaa. Tämä aiheuttaa nuorille turhia välivuosia.
– Vaikka ikäluokat Suomessa aikanaan pienenevät ja siihen nähden korkeakoulupaikkoja on riittävästi, on kaikkien etu, että aloituspaikkoja saadaan kertaluonteisesti kasvatettua ja sitä kautta hakijasumaa purettua, hän muistuttaa.