Keskustan eduskuntaryhmä torjuu sukupuolineutraalin henkilötunnusuudistuksen – "Kustannukset liian suuret hyötyihin nähden"
Keskustan eduskuntaryhmä ei hyväksy henkilötunnusten uudistamista sukupuoli- ja syntymäaikaneutraalisti. Asiasta kertoo ryhmäpuheenjohtaja Antti Kurvinen Twitterissä.
Kurvisen mukaan eduskuntaryhmä keskusteli asiasta tänään.
– Hetu-uudistus ei ole perusteltu tässä tilanteessa. Kustannukset liian suuret hyötyihin nähden ottaen huomioon Suomen vakava koronatilanne, työllisyys- ja talousongelmat, Kurvinen tviittaa.
Kurvisen mukaan mahdollinen uudistus on toteutettava pienempänä.
– Syy, miksi uudistus on laitettu liikkeelle on se, että jollakin aikavälillä niistä tunnuksista tulee uupeloa. Ja sitten on ollut tämä ulkosuomalaisten kysymys ja maahanmuuttajien kysymys, Kurvinen selvittää Suomenmaalle.
Kurvisen mukaan jonkinlaiselle uudistukselle on ollut tarvetta, mutta esitetty versio, jossa kaikki tunnukset muuttuisivat, tulee liian kalliiksi yhteiskunnalle.
– Tässä tilanteessa ei pidä luoda yrityksille tarpeettomia kustannuksia, hän perustelee.
VUONNA 2019 laaditussa hallitusohjelmassa on linjattu, että Suomi siirtyy sukupuolineutraaleihin henkilötunnuksiin.
Ajatuksena on ollut, että henkilötunnuksesta ei enää kävisi ilmi henkilön ikä, syntymäaika, sukupuoli tai muuta henkilöön liittyvää tietoa.
Kurvisen mukaan nyt on katsottava, voiko uudistuksen tehdä kevyempänä versiona.
– Jos on tarvetta joku muutos tehdä, että henkilötunnukset eivät lopu, silloin se pitää tehdä pienemmässä muodossa kuin tämä nyt esitetty, joka olisi maksanut satoja miljoonia.
Kurvisen mukaan keskustelut hallituspuolueiden kesken ovat asiassa ”hyvin alkuvaiheessa”. Vastuuministerinä hankkeessa on kuntaministeri Sirpa Paatero (sd.).
– Hän varmaan sitten katsoo, mitä sille tehdään. Mutta tämmöinen kokonaisuudistus, jossa kaikki henkilötunnukset muuttuisivat, ei ole meidän mielestämme järkevä ja perusteltu.
Uudistuksen on arvioitu nousevan kustannuksiltaan jopa 200 miljoonaan euroon ja aiheuttavan muitakin ongelmia.
Alun perin ajatus nousi pinnalle vuonna 2017, kun valtiovarainministeriön työryhmä esitti uudistusta.
Hanke on kohdannut myös kiivasta vastustusta.
Uudistusta vastustava kansalaisaloite on rikkonut 50 000 allekirjoituksen rajan, joten se etenee eduskuntaan.
Aloitetekstissä kritisoidaan uudistuksen kustannuksia.