Keskustameppi Pekkarinen: Ennallistamisasetuksen kokonaissisältö jäi Suomen kannalta huonoksi
Europarlamentaarikko Mauri Pekkarisen (kesk./Renew) mielestä Euroopan parlamentin tiistaina hyväksymän ennallistamisasetuksen kokonaissisältö jäi Suomen kannalta huonoksi.
Pekkarinen kertoo tiedotteessaan, ettei hän antanut ennallistamisasetukselle tukeaan loppuäänestyksessä. Parlamentti hyväksyi asetuksen äänin 329–275. Tyhjää äänesti 24.
Hyväksytyn asetuksen kustannusten määrää Suomelle on Pekkarisen mukaan vaikea arvioida. Kysymys on hänen mukaansa kuitenkin miljardeista euroista.
Pekkarinen kertoo tiedotteessa, että ennallistamistoimien tulisi kattaa vuoteen 2030 mennessä EU:n ja kunkin jäsenmaan pinta-alasta 20 prosenttia, mutta se rajoitettaisiin tuohon saakka vain Natura-alueisiin. Niitä Suomessa on noin 5 miljoonaa hehtaaria.
– Vuoden 2030 jälkeen kaikkialle ennallistamistoimet kohdennettaisiin koko maahan asianomaisille alueille. Tämä siirto ei paljon auta, koska vuosi 2030 on jo pian.
Pekkarinen kertoo myös, että äänestyksessä voittanut kanta vaatii jäsenmaata ottamaan käyttöön toimia, joilla ennallistetaan maatalouskäytössä oleva orgaaninen maa, joka on ojitettua turvemaata. Ennallistaminen eli vesittäminen koskisi ensi vaiheessa 30 prosenttia puheena olevasta maasta.
– Lakiteksti lupaa, että yksityinen maanomistaja voidaan vapauttaa tallaisista ennallistamistoimista. Kun Suomessa suopohjaiset maatalousmaat, 270 000 hehtaaria, ovat lähes kaikki yksityisten maanomistajien omistuksessa ja kun ennallistettavaa määrää ei saa vähentää, vaara on suuri, että yksityisten omistamista maista ennallistaminen kuitenkin tehdään.