Keskustaedustajat kehottavat budjettiriihessä malttiin: Hallituksen aikaansaamaa talouskasvua ei pidä hävittää
Kesälomien rippeitä viettävät keskustaedustajat kääntävät jo katseitaan pian alkavaan kokousrumbaan ja tulevan syksyn budjettiriihen vääntöihin.
Julkisuudessa on ehditty leimata tuleva tulo- ja menoarvio vaalibudjetiksi. On puhuttu jakovarasta (sitä ei ole) ja jakovaarasta (uhka ilmeinen).
Oppositio on ladannut täyslaidallisen omia vaatimuksiaan.
Keskustaedustajat peräänkuuluttavat kuitenkin malttia. Hyvää talouskehitystä ei heidän mielestään pidä missään nimessä lähteä romuttamaan edes vaalikenttien kumun houkuttelemana.
– Tällaisten ajatusten nouseminen on inhimillistä, mutta kun nyt on saatu asiat kääntymään paremmalle tolalle ei kannata heti lähteä hävittämään hyviä tuloksia, tuore kansanedustaja Hanna-Leena Mattila Raahesta muistuttaa ja kehottaa laittamaan jäitä hattuun.
Yksi asia on hänen mukaansa kuitenkin selvä: sääolosuhteiden vuoksi ahdinkoon joutuneita maataloustuottajia on autettava.
– Se meidän keskustalaisten on pystyttävä huomioimaan budjetissa. Viljelijät eivät tule selviämään tästä katokesästä ehjin nahoin.
Hän toteaa, että kaupasta ruokansa ostava keskivertokuluttaja ei edes tajua, mitä huono sato saattaa tarkoittaa.
– Suomalaisen ruoan saatavuus on aito huoli.
Budjettiriihessä on Mattilan mielestä muistettava myös heitä, joihin talouskurin aiheuttamat leikkaukset ovat pahimmin iskeneet, kuten eläkeläisiä ja muita pienituloisia.
Kansanedustaja on kiertänyt ahkerasti tapaamassa ihmisiä erilaisissa kesätapahtumissa. Kirkkain viesti syksyn istuntokaudelle on hänen mukaansa selvä; sote pitäisi saada valmiiksi
– Toivon, että loma on tehnyt hyvää ja erityisesti hallituspuolueissa pystyttäisiin yhtenäisinä tähyämään kohti maalia.
Lappeenrantalaisedustaja Ari Torniaisella on kolmikohtainen toivomuslista budjettiriihtä varten.
Paljon jaettavaa ei Torniaisenkaan mielestä ole. Siksi hän on kirjannut listalleen asioita, joiden katsoo koskevan kaikkia suomalaisia.
Ensimmäisenä hänkin nostaa esiin maatalouden tilanteen.
– Maanviljelijät ovat joutuneet kokemaan kaksi katastrofivuotta peräkkäin. Sinne pitää saada kriisiapua.
Toiseksi Torniainen toivoo rahaa perusväylänpitoon. Sitä on luvattu, mutta vasta parin vuoden päähän. Se tulee Torniaisen mielestä liian myöhään.
– Korjausvelkaa on saatu kurottua umpeen. Nyt pudotaan taas, jos ei tule edes pientä apua. Kuiva kesä on syönyt tiestön kuntoa, hän huomauttaa.
Kolmas ranskalainen viiva Torniaisen listassa koskee pienituloisimpia ihmisiä. Työllisyys ja talous ovat parantuneet, joten myös nämä kansalaiset ansaitsevat hänen mielestään osansa kasvun hedelmistä.
– Olkoon se sitten verotuksen kautta tai miten, mutta pienituloisia on muistettava.
Paltamolainen Marisanna Jarva katsoo Torniaisen ja Mattilan tavoin, että vaalibudjetista on turha puhua, sillä siihen ei yksinkertaisesti ole rahaa.
Sen sijaan on mietittävä, miten tervehtymisuralle saatu Suomi pystytään pitämään hyvän kehityksen vauhdissa.
Rahaa on Jarvan mukaan kohdennettava sinne, mistä on saatavissa uutta, tervettä kasvua. Hän toivoo, että budjettiriihen energiaverolinjaukset tukisivat uusiutuvan energian käyttöä. Jotain on myös tehtävä työvoimapulaan vastaamiseksi.
– Koulutukseen on saatava lisää resursseja ja niitä on kohdennettava työelämän tarpeiden mukaan, Jarva linjaa.
Toisaalta hänkin korostaa, että on muistettava heitä, joilla on eniten tarvetta ja joiden toimeentulo on jäänyt jälkeen.
– Täsmätoimia katsotaan tarkemmin tulevassa ryhmäkokouksessa. Keskusta on myös viime budjetissa varmistanut, että rahaa jaetaan heikommin toimeentuleville ryhmille. Talouskasvun myötä jatkossa pystytään entistä paremmin huolehtimaan vähäosaisista, Jarva toteaa.