Keskusta haluaa helpottaa työperäisen maahanmuuton luvitusta – "Muutosta tarvitaan myös asenteissa"
Työperäisen maahanmuuton lupaprosesseja on välttämätöntä sujuvoittaa pikaisesti, linjaa keskustan eduskuntaryhmä.
– Tämä on yritysten selkeä viesti niin täällä pääkaupunkiseudulla kuin maakunnissa, keskustan ryhmäpuhuja Pekka Aittakumpu summasi eduskunnan keskustelussa hallituksen kotoutumisselonteosta.
Aittakummun mukaan myös muilla tavoin on tarpeen helpottaa työhön pääsyä. Esimerkiksi suoritettujen tutkintojen tunnistamista on kehitettävä ja lisättävä kelpoisuuden saavuttamiseen tarvittavia täydentäviä opintoja.
– Tämä ei tarkoita osaamisvaatimusten madaltamista, vaan osaamisen parempaa tunnistamista ja hyödyntämistä, keskustaedustaja täsmensi.
Korkeakouluissa pitäisi keskustaedustajan mielestä harkita suomen ja ruotsin kielten opintojen tarjoamista osana tutkintoa, jotta heikko kielitaito ei olisi työllistymisen esteenä.
Maahanmuutosta ja kotoutumisesta on Aittakummun mielestä välttämätöntä puhua. Suomeen on tultu ja tullaan jatkossakin eri syistä ja erilaisista olosuhteista: joku on palkattu korkeaa osaamista vaativaan työhön, toinen on paennut vainoa ja kolmas muuttaa suomalaisen puolison kotimaahan.
–Eduskuntavaalikampanjan aikaan nuori maahanmuuttajamies tuli kertomaan tarinaansa. Hän oli hakenut työtä useista eri työpaikoista. Hänellä oli kotimaassaan suoritettu korkeakoulututkinto, mutta Suomessa työtä ei löytynyt.
Aittakummun mukaan mies pohti, mikä merkitys on hänen vierasperäisellä nimellään, mikä taas hiukan vajavaisella suomen kielen taidollaan.
– Vaalikampanjan aikana kohtaamani nuoren miehen kohtalon jakaa moni. Erot maahanmuuttajien työllistymisessä ja työllisyydessä ovat myös merkittäviä.
Aittakummun mukaan tosiasia kuitenkin on, että tutkinto, osaaminen ja kielitaitokaan eivät aina takaa työpaikan löytymistä.
– Ei edes Suomessa suoritettu tutkinto. Muutosta tarvitaan myös asenteissa, Aittakumpu painotti.
Selonteon esitellyt työministeri Tuula Haatainen (sd.) sanoi haluavansa, että maahanmuuttajat pääsevät näyttämään potentiaalinsa ja osaamisensa työelämässä sekä kantamaan kortensa kekoon aktiivisina yhteiskunnan jäseninä.
– Väestön ikääntyessä ja maahanmuuttajataustaisen väestön kasvaessa on entistä tärkeämpää huolehtia, että kaikkien osaaminen tulee käyttöön. Sekä yksilö että yhteiskunta näin voittavat.
Haataisen mukaan selonteon tavoitteena on nopeuttaa ja tehostaa kotoutumista, edistää maahanmuuttajaväestön osallisuutta työelämässä ja muussa yhteiskunnassa sekä ehkäistä yhteiskunnallista polarisaatiota.
– Ensinnäkin tässä selonteossa esitetään kotoutumisohjelman käyttöönottoa. Tällä ohjelmalla tehostettaisiin kotoutumisen alkuvaihetta ja vahvistettaisiin ohjausta työelämään tai jatkokoulutukseen.
Kotouttamisohjelman kohderyhmänä olisivat Haataisen mukaan erityisesti työttömänä työnhakijana sekä työvoiman ulkopuolella olevat maahanmuuttajat.
– Tämä parantaisi myös kotona lapsia hoitavien maahanmuuttajanaisten mahdollisuuksia kotoutua ja työllistyä. Naisten kiinnittyminen yhteiskuntaan tukee lasten ja koko perheen hyvinvointia ja kotoutumista.
Haataisen mukaan eri sidosryhmien kanssa käydyn vuoropuhelun pohjalta esitetään, että kotoutumisohjelman kesto olisi yksilöllinen ja pääsääntöisesti enintään kaksi vuotta.
– Tavoitteeksi tulisi kuitenkin lähtökohtaisesti asettaa kahta vuotta lyhyempi aika. Monen maahanmuuttajan kohdalla riittäisikin enimmäiskestoa lyhyempi aika, mutta haavoittuvassa asemassa olevilla kesto voisi olla pidempi.
Rahoitustarpeita tarkennetaan Haataisen mukaan lainsäädännön uudistamisen yhteydessä, ja päätökset tehdään kehyksen puitteissa budjetissa ja julkisen talouden suunnitelmassa.
– Selonteon eduskuntakäsittelyn pohjalta tullaan uudistamaan kotoutumislaki ja muu relevantti lainsäädäntö, työministeri summasi.