Kemijärven biojalostamo ei kaadu vääntöön hakkuukiintiöistä ja hiilinielusta, sanoo hankkeen toimitusjohtaja

Kemijärven biojalostamohanke ei kaadu hakkuutarpeisiin, vakuutti hankkeessa mukana olevan Boreal Biorefin toimitusjohtaja Heikki Nivala torstaina.

Biojalostamon hakkuutarpeeksi on arvioitu vajaat kolme miljoonaa kuutiometriä vuodessa.

– Luonnonvarakeskuksen laskelmia jos katsoo, niin nehän antavat tilaa useammille investoinneille. Meidän puunkäyttömme on kohtuullisella tasolla suhteessa koko maan puunkäyttöön, Nivala sanoo.

Metsäteollisuuskonserni Metsä Group kertoi huhtikuun lopulla aloittavansa pohjoisen pallonpuoliskon suurinta biotuotetehdasta koskevan hankesuunnittelun Kemissä.

Biojalostamohankkeen kokonaisinvestoinniksi on arvioitu 950 miljoonaa euroa. Rakentamisen aloittaminen riippuu paljolti investointipäätöksen tekemisen aikataulusta. Sen aikataulua Nivala ei vielä uskalla arvioida.

– Lähtökohdat ovat, että meillä on raaka-aine, kysyntää tuotteille ja kannattava investointi. Mitään syytä, miksi investointia ei toteutettaisi, ei ole.

Hankkeessa on Boreal Biorefin lisäksi mukana kiinalainen valtionyhtiö China CAMC Engineering (CAMCE) ja ruotsalainen Silvi Industris.

Pohjois-Suomen aluehallintovirasto on myöntänyt Kemijärven biojalostamohankkeelle ympäristöluvan, joka tulee julkiseksi perjantaina.

Luonnonvarakeskuksen (Luke) torstaina julkaisemien tietojen mukaan runkopuuta hakattiin viime vuonna enemmän kuin koskaan eli 78 miljoonaa kuutiometriä.

Luken arvioimasta kestävästä puunhakkuukiintiöstä käytettiin viime vuonna yli 90 prosenttia.

Tehtaan rakennusvaiheessa töissä on arvioitu olevan enimmillään lähes 3 000 ihmistä. Boreal Bioref arvioi, että biojalostamo työllistää käynnissä ollessaan arviolta vajaat parisataa henkeä.

Ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkosen (vihr.) mukaan on hieno asia, jos Suomeen pystytään luomaan työpaikkoja, mutta hän korostaa, että hallituksen tulee huolehtia ilmastotavoitteiden saavuttamisesta.

Kemijärven biojalostamohankkeelle myönnettyä ympäristölupaa eduskunnassa kommentoinut Mikkonen nosti esille, että nykylainsäädännön mukaan lupaprosessissa tarkkaillaan muun muassa päästöjä ilmaan ja vesistöön, mutta ei koko toimintaketjun ilmastovaikutuksia.

– Mutta nythän hallitusohjelmaan on kirjattu, että tätäkin lainsäädäntöä pitäisi selvittää. Selvittää, että pitäisikö ilmastovaikutuksetkin ottaa lupapäätöksissä huomioon.

Tuore ministeri korosti, että hallitus on sitoutunut siihen, että Suomi on hiilineutraali vuonna 2035.

Suomen metsien riittävyydestä kysyttäessä Mikkonen vastasi, että hankkeen toimija arvioi, onko puuta saatavilla riittävästi.