Kela: Työttömyysturvan hakemusmäärät ovat kasvaneet räjähdysmäisesti – hakemuksia jopa satoja prosentteja enemmän kuin vuosi sitten
Työttömyysturvan hakemusmäärät ovat kasvaneet räjähdysmäisesti, kertoo Kela. Hakemusten määrä on kasvanut kaikissa maakunnissa.
Määrät ovat nousseet jopa satoja prosentteja vuoden takaisesta.
Eniten Kela on saanut hakemuksia viikolla 15 eli 6.–12. huhtikuuta. Korkein päiväkohtainen piikki osui kuitenkin huhtikuun ensimmäiselle päivälle. Tällöin oli myös korkein piikki lomautus- ja työttömyysjaksojen alkamisajankohdassa.
Viikolla 15 hakemusten määrä lisääntyi eniten Uudellamaalla, 412 prosenttia. Pirkanmaalla oli nousua 309 prosenttia ja Etelä-Pohjanmaalla 292 prosenttia.
– Hakemuksia on tullut paljon, mutta olemme varautuneet tähän ja pärjänneet toistaiseksi hyvin, kertoo Pirkanmaan ja Etelä-Pohjanmaan alueista vastaava johtaja Liisa Ojala tiedotteessa.
Yrittäjien työmarkkinatukea on ollut mahdollista hakea viime viikon torstaista lähtien. Heti ensimmäisenä päivänä hakemuksia tuli noin 4 800 ja seuraavana päivänä noin 2 400.
Perustoimeentulotuessa ei vielä näy suurta nousua hakemusmäärissä, mutta Kelan mukaan tuen viimesijaisuudesta johtuen muutokset näkyvät siinä yleensäkin viiveellä.
Kela huomauttaa, että kriisi on iskenyt voimakkaasti majoitus- ja ravintola-alalle, jossa on paljon nuoria työntekijöitä. On odotettavissa, että heidän joukossaan perustoimeentulotuen tarve korostuu ensimmäisenä.
Toimihenkilöliitto Erton tekemän kyselyn mukaan lähes kolmasosa työntekijöistä sanoo olevansa joko jo lomautettu tai kokee olevansa lomautusuhan alla. Tämä saattaa tarkoittaa jopa 780 000 palkansaajan lomauttamista koronakriisin vuoksi.
Kaksitoista prosenttia palkansaajista on jo saanut lomautusilmoituksen koronakriisin seurauksena. Yhdeksäntoista prosenttia pitää lomautusta lähiaikoina mahdollisena.
Yli puolet palkansaajista pelkää, että työttömyyskorvausten käsittely työttömyyskassassa viivästyy ja vaarantaa oman tai perheen talouden.
Erton puheenjohtajan Juri Aaltosen mukaan lomautukset ja taloudellinen epävarmuus saattavat hyvinkin johtaa erilaisiin lieveilmiöihin, kuten perheväkivaltaan, mielenterveysongelmiin ja päihteiden käyttöön.
Kyselytutkimukseen vastanneista 14 prosenttia kertoo kärsineensä ainakin jonkinasteisista mielenterveydellisistä ongelmista koronakriisin vuoksi.
Erto kysyi huhtikuussa tuhannelta työssä käyvältä 18–63-vuotiaalta palkansaajalta koronakriisin vaikutuksista työhön ja toimeentuloon.
Kunta-alan tarve lomautuksiin ja palkanmaksun keskeytyksiin on kasvanut selvästi kuukauden aikana. Asiasta kertoo Kuntatyönantajat KT kunnille ja kuntayhtymille tekemänsä kyselyn perusteella.
Lomautusten ja palkanmaksun keskeytysten piirissä on kyselyn mukaan noin 37 500 ihmistä. Edellisessä kyselyssä maaliskuun puolivälissä vastaava lukema oli 29 400 ihmistä.
Viimeksi tänään Savonlinnan kaupunki ilmoitti lomauttavansa 413 henkilöä.
Vastaajista yli kaksi kolmasosaa arvioi päätyvänsä lomautuksiin tai palkanmaksun keskeytyksiin. Toimista lomautuksia on 85 prosenttia ja palkanmaksun keskeytyksiä 15 prosenttia.
Lomautusten ennakoidaan kohdistuvan muun muassa päiväkotien sekä kulttuuri- ja vapaa-ajantoimen työntekijöihin. Sen sijaan sosiaali- ja terveydenhuollossa lomautuksia arvioidaan tulevan vähemmän.
Koronavirusepidemia on ylivoimaisesti merkittävin syy lomautustarpeen kasvuun. Lisäpainetta tulee kuntataloudesta, joka oli heikossa kunnossa jo ennen koronaa.
Useat kyselyn vastaajat kertoivat, että päätöksiä lomautuksista tai muista toimista vielä valmistellaan eikä lopullisia päätöksiä ole tehty.
KT:n toisaalta keräämien tietojen mukaan yt-neuvottelut ovat jo käynnissä 150 kunnassa tai kuntayhtymässä.
Palvelualojen yritysten arviot koronakriisin vaikutuksista ovat muuttuneet yhä synkemmiksi, ilmenee työnantajaliitto Paltan tekemästä kyselystä yrityksille.
Kyselyn mukaan 78 prosenttia yrityksistä arvioi liikevaihtonsa laskevan huhti-toukokuussa. Liikevaihdon uskotaan putoavan keskimäärin hieman yli 30 prosenttia.
– Alkuvaiheessa koronakriisi koetteli erityisesti ihmisten liikkumiseen ja matkailuun liittyviä aloja sekä henkilökohtaisten palveluiden, tapahtumien, viihteen ja koulutusten tuottajia. Kriisin pitkittyessä se myös laajenee, ja vaikutukset alkavat realisoitua myös muilla palvelualoilla kuten asiantuntijapalveluissa huhti-toukokuussa, sanoo Paltan elinkeinopolitiikan johtaja Tatu Rauhamäki tiedotteessa.