"Tästä näyttää tulevan iso tapahtuma" – El Nino -ilmiöstä ennustetaan jopa ennätyksellisen voimakasta
Tyynellämerellä on jälleen kehittymässä 3–7 vuoden välein toistuva El Nino -sääilmiö. Meriveden tavanomaista suuremman lämpenemisen vaikutukset ulottuvat paljon laajemmalle, paikoin tuhoisin seurauksin.
Suomeen saakka poikkeukselliset sääilmiöt eivät ainakaan El Ninosta johtuen yllä.
Pohjoisen pallonpuoliskon kevään edetessä todennäköisyys ennätyksellisen voimakkaalle El Ninolle on koko ajan kasvanut. Ilmiön katsotaan alkavan, kun veden lämpötila on noussut puoli celsiusastetta tavanomaista korkeammaksi keskellä Tyyntä valtamerta päiväntasaajalla sijaitsevalla seuranta-alueella.
Monet johtavat sääpalvelut ennustavat nyt meriveden lämpenevän yli kaksi astetta. Vastaava poikkeuksellisen voimakas El Nino koettiin edellisen kerran vuosina 2015–16 ja sitä ennen 1997–98.
Joissain ennusteissa meriveden lämpöpoikkeamaksi on ennustettu lähes kolmea astetta, mikä olisi enemmän kuin koskaan mittaushistorian aikana.
– Jotain sieltä on ehdottomasti tulossa, siitä olemme hyvin varmoja, ja tästä näyttää tulevan iso tapahtuma, kuvailee Britannian ilmatieteen laitoksen pitkien ennusteiden päällikkö Adam Scaife AFP:lle.
El Nino huipentuu yleensä joulukuussa, mistä juontuu myös sen espanjankielinen nimi, joka tarkoittaa poikalasta, joulun lasta. Kokonaisuudessaan ilmiö kestää vuodesta puoleentoista vuoteen.
Aiempien El Nino -vuosien vaikutuksista tiedetään muun muassa seuraavaa: vähäisiä sateita ja kuivuutta Kaakkois-Aasiassa, Australiassa ja Intiassa, mutta rankkasateita ja tulvia Perussa ja Ecuadorissa. Afrikassa seurauksena on paikoin sekä kuivuutta että liiallisia sateita.
Kanadan länsiosassa ja Alaskassa El Nino -talvet ovat yleensä olleet poikkeuksellisen leutoja, Yhdysvaltain eteläosissa taas märkiä ja kylmiä. Karibialla hurrikaanikausi on jäänyt El Ninon vaikuttaessa normaalia kesymmäksi.
Euroopassa ja Suomessa El Ninon suoria vaikutuksia ei juuri huomata, koska olemme niin etäällä Tyyneltä valtamereltä, sanoo meteorologi Ilari Lehtonen Ilmatieteen laitokselta. Kaikkien kylmimmistä talvistamme monet ovat tosin osuneet hänen mukaansa El Nino -vuosiin. Sen sijaan poikkeuksellisen voimakkaiden El Nino -vuosien talvet ovat olleet Suomessa pikemminkin leudonpuoleisia, joskin säältään hyvin vaihtelevia, Lehtonen sanoo.
Siinä missä El Nino ehkä lisää kylmyyden todennäköisyyttä Suomessa, niin koko maailman mittakaavassa se nostaa keskimääräistä lämpötilaa.
– Lähinnä se johtuu siitä lämpenemisestä Tyynenmeren alueella, joka on niin iso alue koko maapallosta. Toki El Nino keskimäärin hiukan lämmittää muitakin alueita, koska ne tietyt merialueet ovat niin selvästi tavallista lämpimämpiä, ja lämpö siirtyy sitten sieltä jonkunlaisella viiveellä ilmakehään, Lehtonen sanoo.
Ilmiön vaikutukseksi on arvioitu noin 0,2 celsiusastetta. El Ninon aiheuttama tilapäinen lämpeneminen siis tulee muun koko ajan jatkuvan yleisen ilmaston lämpenemisen päälle.
Maailman mittaushistorian toistaiseksi lämpimin vuosi 2024 seurasi vuosien 2023–24 El Ninoa, jolloin meriveden lämpenemiseksi Tyynellämerellä kirjattiin enimmillään noin kaksi celsiusastetta.
Ilmatieteilijät kehottavatkin varautumaan siihen, että viimeistään vuonna 2027 rikotaan jälleen mittaushistorian lämpimimmän vuoden ennätys.