Hankintalaki etenee opposition vastalauseista huolimatta
Runsaasti kritiikkiä saanut hankintalain uudistus nytkähti keskiviikkona eteenpäin, kun eduskunnan lakivaliokunta antoi sille siunauksensa mietinnössään.
Oppositiopuolueista SDP, keskusta, vasemmistoliitto ja vihreät jättivät mietintöön omat vastalauseensa. Keskusta vaati esityksen hylkäämistä, kun taas muille puolueille olisi riittänyt pykälätason muutokset.
Lakiesityksen keskiössä on muutos, joka rajoittaisi kuntien ja hyvinvointialueiden mahdollisuutta ostaa palveluita osaomistamiltaan in house -yhtiöiltä, jos omistusosuus on alle 10 prosenttia.
Tällaisten julkisomisteisten sidosyksikköyhtiöiden käyttö on yleistynyt viime vuosina. Niitä hyödynnetään muun muassa sosiaali- ja terveyspalveluissa, julkisissa ruokapalveluissa, kyberturvallisuudessa ja matkailussa.
Asiantuntijalausuntojen mukaan kymmenen prosentin omistusosuusvaatimuksen vaikutukset vaihtelevat paljon riippuen siitä, minkä toimialan palveluista on kysymys.
Pääoppositiopuolue SDP:n talousvaliokunnan edustajien mukaan esitys rikkoo hyviä ja toimivia käytäntöjä kunnissa ja hyvinvointialueilla, vaarantaa palveluiden järjestämisen sekä aiheuttaa julkiselle sektorille jo valmiiksi tiukassa tilanteessa lisäkustannuksia.
– Hankintalain uudistus on valmisteltu laput silmillä. En muista toista esitystä, joka olisi saanut näin murskaavat arviot eri tahoilta, erityisesti kuntakentältä ja kaikista ministeriöistä, sanoo SDP:n talousvaliokunnan vastaava Matias Mäkynen.
Julkisia hankintoja tehdään hallituksen esityksen mukaan noin 38 miljardilla eurolla vuodessa. Opposition vastalauseissa kymmenen prosentin sääntöä vastustettiin eri syistä.
Keskustan mukaan esitys uhkaa erityisesti pieniä kuntia.
– Tämä muodostaa merkittävän uhkan erityisesti pienten kuntien talouksille, palvelutuotannolle sekä pieniä kuntia laajemmalle kyberturvallisuudelle ja kustannustehokkaalle elinvoimayhteistyölle, sanoo talousvaliokunnan jäsen Timo Mehtälä (kesk.).
Demarileiristä esitetään vastaavia huolia.
– Pidämme erittäin huolestuttavana, että silmiä räpäyttämättä hallitus esittää julkiselle sektorille lisäkustannuksia, esimerkiksi kunnille jopa 450—600 miljoonaa euroa. Myös hyvinvointialueet joutuvat budjetoimaan hankintalain muutoksiin tulevina vuosina miljoonia – aikana, jona tälle rahalle olisi todellakin muuta käyttöä, sanoo valiokunnan jäsen Timo Harakka (sd.).
Vihreiden Oras Tynkkysen jättämä vastalause oli kenties lähimpänä hallituksen linjaa. Tynkkysen mukaan ison osan hallituksen esityksen ongelmista voi ratkaista muuttamalla hankintalaissa yhtä numeroa.
– Jos sidosyksiköille asetetut velvoitteet rajattaisiin koskemaan yli 15 miljoonan euron liikevaihtoa tekeviä yrityksiä, kustannukset ja haitat pienille toimijoille jäisivät vähäisiksi, mutta uudistuksella tavoitelluista hyödyistä suuri osa saataisiin edelleen toteutettua, sanoo Tynkkynen.
Perussuomalaisten Vilhelm Junnilan johtaman talousvaliokunnan enemmistön näkemyksen mukaan hankintalakiin ehdotetut muutokset ovat kannatettavia talouden kasvun vauhdittamisen, julkisten palvelujen markkinoiden kilpailullisuuden ja kilpailuneutraliteetin toteutumisen näkökulmasta.
– Hankintalain muutokset parantavat erityisesti pienten ja keskisuurten yritysten mahdollisuuksia osallistua julkisten hankintojen tarjouskilpailuihin. Lisäksi on tärkeää, että sidosyksikköjen ostolaskudata saatetaan julkiseksi. On korkea aika vapaalle kilpailulle, Junnila sanoo.
Valiokunta huomioi kuitenkin, että ehdotus voi vaikuttaa eri tavalla erikokoisiin ja maantieteelliseltä sijainniltaan erilaisiin kuntiin ja hyvinvointialueisiin. Se pitää tärkeänä, että sääntelyn vaikutuksia palvelujen saatavuuteen seurataan erityisesti pienten ja kauempana kasvukeskuksista sijaitsevien kuntien osalta.
Hankintalakiin ja erityisalojen hankintalakiin lisättäisiin myös säännös, jonka mukaan lainvoimainen tuomio törkeästä kirjanpitorikoksesta sekä eräistä ympäristörikoksista olisi pakollinen peruste tarjoajan poissulkemiseksi.
Keskustan mielestä hankintalain omistusrajavaatimuksesta tulisi sulkea pois yleishyödylliset yhtiöt kuten elinvoimayhtiöt ja matkailuyhtiöt, maakunnalliset kasvua tukevat yleishyödylliset yhtiöt tulisi suojella erityisesti.
– Ylikunnalliset matkailu- ja elinkeinoyhtiöt ovat ajautumassa vaikeuksiin. 10 prosentin omistusoikeusvaatimus voi heikentää esimerkiksi Visit Finlandin ja matkailun alueellisten organisaatioiden toimintaa ja näin ollen suomalaisen matkailualan kehittämistä ja markkinointia, sanoo Hilkka Kemppi (kesk.).
Kempin mukaan hallitus keskittää kasvun tuen vain isoimmille kaupungeille ja kunnille.
SDP:n Lotta Hamari nostaa esiin vaikutukset erikoissairaanhoidolle. Demareiden mukaan muutos hankaloittaisi erikoissairaanhoidon järjestämistä esimerkiksi tekonivelsairaala Coxan ja Sydänsairaalan kaltaisissa huippuyksiköissä.
– Vaativaa erikoissairaanhoitoa tuottavien julkisomisteisten yhtiöiden tehokasta ja vaikuttavaa toimintaa ei SDP:n mielestä pidä hankaloittaa ideologisin perustein, Hamari sanoo.