Kasvukausi pidentynyt Pohjoismaissa jopa 1,5 kuukaudella noin 70 vuoden aikana
Kasvukauden pituus on kasvanut huomattavasti vajaassa 70 vuodessa Suomen, Ruotsin, Norjan ja Tanskan alueella, kertovat tuoreen tutkimuksen tulokset. Keskimäärin kasvukaudet ovat pidentyneet 23 päivällä, mutta enimmillään kasvukausi on pidentynyt 1,5 kuukautta.
Muutosten havaittiin olevan erityisen suuria tutkimusalueen eteläosissa sekä alavilla alueilla.
Kasvukausien pidentyminen on johtunut erityisesti kasvukauden alun aikaistumisesta.
Termisellä kasvukaudella tarkoitetaan ajanjaksoa, jolloin päivän keskilämpötila on pysyvästi yli viisi celsiusastetta. Kasvukausiolosuhteissa on huomattavan suurta alueellista vaihtelua. Pohjois-Euroopassa tätä vaihtelua säätelevät erityisesti leveyspiiri, korkeussuhteet sekä vesistöjen läheisyys.
– Myös kaupunkimaisen maankäytön havaittiin vaikuttavan kasvukausiin niitä keskimäärin pidentäen ja lämmittäen, toteaa tutkimusprofessori Juha Aalto Ilmatieteen laitokselta tiedotteessa.
Maanviljelyyn kasvukauden pidentyminen ja lämpeneminen vaikuttaa sekä viljelykasvien menestymiseen sekä tuholaisten esiintymiseen maatiloilla.
Kasvukauden piteneminen ja varsinkin kevään aikaistuminen todennäköisesti lisää puiden kasvua, mutta tuhotekijöiden voimistuminen voi viedä osan tästä kasvusta. Ilmastonmuutokseen sopeutuminen tarkoittaa haitallisten vaikutusten torjumista tai ainakin vähentämistä, mutta samanaikaisesti myös uusiin mahdollisuuksiin tarttumista.
Tiedotteen mukaan kasvukauden pidentyminen on linjassa ilmaston lämpenemisen kanssa, mutta myös ilmakehän luontainen vaihtelu selittää osan muutoksista.
Yhteispohjoismaiseen tutkimukseen osallistui tutkijoita Suomen Ilmatieteen laitokselta, Helsingin yliopistosta, Ruotsin maatalousyliopistosta sekä Norjan ilmatieteen laitokselta. Tutkimus tarkasteli havaittuja kasvukausia nykyoloissa (keskimääräinen tilanne vuosina 1990–2019) sekä kasvukausien menneitä muutoksia ajanjaksolla 1950–2019.