Kasvot vaihtuvat, perussuomalaisten linja tuskin muuttuu

Perussuomalaisten linja ei näytä muuttuvan, mutta hallitustie voi silottua puheenjohtajavaihdoksen myötä, arvioivat tutkijat.

Suositun edeltäjän Jussi Halla-ahon väistyessä seuraajan haasteena on vakiinnuttaa asemansa, pitää kannatus hyvällä tasolla ja työstää puolueen linjaa ja kompromissivalmiutta hallituskypsäksi.

Eduskuntatutkimuksen keskuksen erikoistutkija Jenni Karimäki sanoo, että jo ensimmäiset kannatusmittaukset puheenjohtajavaihdoksen jälkeen kertovat jonkin verran siitä, miten puolueessa otetaan uusi puheenjohtaja vastaan.

–  Se vaikuttaa siihen, kuinka paljon hän joutuu tekemään ensin töitä oman asemansa vahvistamiseksi ja joukkojen saamiseksi taakseen. Vai pääseekö hän tekemään suoraan enemmän valtakunnan politiikkaa, pitäen silmällä tulevia eduskuntavaaleja, Karimäki kertoo.

Ensi vuoden alussa pidettävät maakuntavaalit ovat kokonaan uusina vaaleina kaikille puolueille vaikeat, joten niiden osalta painetta on vähemmän. Vuoden 2023 eduskuntavaaleja ajatellen kannatus pitäisi pystyä pitämään hyvällä tasolla.

–  Perussuomalaisten kannatuskehitys on ollut hyvää viime eduskuntavaaleista lähtien, ja puolue on ollut kärkikahinoissa mukana. Uuden puheenjohtajan keskeinen tavoite on tietysti se, että saataisiin pidettyä puolue siellä vaaleihin asti, ja varmasti he lähtevät voittamaan vaaleja, Karimäki sanoo.

Kesän laimea puheenjohtajakamppailu on osoittanut, ettei kahden pääehdokkaan, kansanedustajien Riikka Purran ja Sakari Puiston, välillä ole merkittäviä linjaeroja, vaan kyseessä on ennemmin henkilövaali.

Sikäli kun puolue mielii vaalien jälkeen hallitukseen, Helsingin yliopiston tutkijatohtori Johanna Vuorelma pitääkin puheenjohtajavaihdoksen merkittävimpänä vaikutuksena sitä, ettei pääehdokkailla ole taustallaan samanlaista menneisyyden painolastia, joka Halla-aholla oli kirjoitteluidensa ja tuomionsa kautta.

Se vaikeutti yhteistyötä muiden puolueiden kanssa ja vaikutti siihen, ettei puolue enää sopinut hallituskumppaniksi muille.

–  Purralla tai Puistolla ei ole tällaista, ja se mahdollistaa hallitusyhteistyön vähän sujuvammin kuin Halla-aholla. Nyt kun on pari vuotta eduskuntavaaleihin, tämä on iso muutos. Politiikka tässä kysymyksessä on ollut niin henkilöitynyttä.

Vuorelma arvioi, että jos ennakkosuosikki Purra valitaan, myös sukupuolella voi olla tietty merkitys tutkimustenkin mukaan hyvin miesvaltaisessa puolueessa.

–  Purra voi tässä mielessä vähän laajentaa politiikan edustuksellisuutta ja pyrkiä tasapainottamaan puolueen profiilia.

Hallituskypsyyttä on työstettävä myös asiakysymyksissä, sillä hallitusyhteistyö vaatii kompromisseja.

Vuorelma arvioi, että tämä voi muodostua isoksikin puoluetta jakavaksi kysymykseksi eduskuntavaalien lähetessä. Hänen mielestään kysymys kuuluu, millä politiikka-alueella puolue on valmis kompromisseihin.

Hän viittaa perussuomalaisten kolmeen kärkiteemaan, joita ovat kriittinen suhtautuminen maahanmuuttoon, EU:hun ja ilmastopolitiikkaan. Näissä puolue näyttää yhtenäiseltä.

–  Puoluekenttää varmasti jakaa, millä ehdoin ollaan valmiita hallitusyhteistyöhön. Kysymys on kuitenkin aika nopeasti käsillä, ja perussuomalaiset on yksi potentiaalinen hallituskumppani varsinkin, jos kokoomus voittaa vaalit, Vuorelma sanoo.

Perussuomalaisten uusi puheenjohtaja valitaan lauantaina Seinäjoella. Purran ja Puiston lisäksi ehdolla ovat Kristiina Ilmarinen, Ossi Tiihonen ja Urpo Vähäranta.