Kansanedustajaehdokkaat lukuina – tulot suurempia, keski-ikä pienempi, työttömiä enemmän ja korkeasti koulutettuja tuplasti äänioikeutettuihin verrattuna
Tämän kevään eduskuntavaaleissa on yhteensä 2 468 ehdokasta, joista miehiä on 1 432 ja naisia 1 036, kertoo Tilastokeskus.
Naisten osuus eduskuntavaalien ehdokkaista on 42,0 prosenttia, mikä on 2,6 prosenttiyksikköä enemmän kuin vuoden 2015 eduskuntavaaleissa
Naisten osuus ehdokkaista on suurin vihreillä, joiden ehdokkaista 62 prosenttia on naisia. Suhteellisesti vähiten naisehdokkaita on perussuomalaisilla, 31,5 prosenttia.
Kaikista puolueista naisehdokkaiden osuus oli suurin feministisellä puolueella, jonka ehdokkaista 82 prosenttia on naisia. Suhteellisesti vähiten naisehdokkaita on kommunistisella työväenpuolueella, jolla naisten osuus on noin kuusi prosenttia.
Työllisiä on 73 prosenttia, työttömiä 9 prosenttia ja työvoiman ulkopuolella 18 prosenttia. Työvoiman ulkopuolisiin kuuluvat muun muassa opiskelijat, eläkeläiset sekä varus- ja siviilipalvelusmiehet.
Ehdokkaista 68 prosenttia on 40 vuotta täyttäneitä tai sitä vanhempia. Keski-iältään (keskimäärin 46,9 vuotta) he ovat äänioikeutettuja nuorempia, sillä äänioikeutettujen keski-ikä on 51,2 vuotta.
Ehdokkaista 165 on nykyisessä eduskunnassa istuvia kansanedustajia ja vajaa 30 prosenttia ehdokkaista oli ehdolla myös 2015 vaaleissa.
Keski-ikä on korkein sinisillä (54,4 vuotta) ja matalin vihreillä (41,3 vuotta). Kaikista puolueista korkein ehdokkaiden keski-ikä on kommunistisella työväenpuolueella (58,1 vuotta) ja matalin piraattipuolueella (35,0 vuotta).
Eduskuntapuolueista suhteellisesti eniten alle 25-vuotiaita ehdokkaita on RKP:lla (12 prosenttia) ja vähiten perussuomalaisilla (1 prosentti).
Tulojen mediaani ehdokkailla on 29 111 euroa vuodessa, kun se suomalaisilla kotitalouksilla oli keskimäärin 23 000 vuonna 2017.
Ehdokkaiden käytettävissä olevat tulot ovat siis keskimäärin 27 prosenttia suomalaisia suuremmat, ja kokoomuksen ehdokkaiden yli kaksinkertaiset eli 47 000 euroa. Sinisen tulevaisuuden ehdokkaat puolestaan saavat alle keskiarvon, noin 26 000 euroa.
Tulolistan jumbosijalla ovat eläinoikeuspuolueen ehdokkaat, joiden mediaanitulot ovat 15 222 euroa vuodessa.
Lähes puolet ehdokkaista on suorittanut korkeakouluasteen tutkinnon. Äänioikeutetuista vastaava osuus on hieman alle neljännes. Vain perusasteen varassa olevia ehdokkaita on alle kymmenen prosenttia, mutta äänioikeutetuista heitä on noin neljännes.
Korkeimmin koulutettuja ovat vihreiden ja kokoomuksen ehdokkaat, joista yli puolella on ylemmän korkeakouluasteen tai tutkijakoulutusasteen tasoinen tutkinto.
Vain perusasteen varassa olevia ehdokkaita on alle kymmenen prosenttia, mutta äänioikeutetuista heitä on noin neljännes.
Vieraskielisiä eli muita kuin suomen-, ruotsin- tai saamenkielisiä on 2,3 prosenttia. Luku vastaa melko tarkalleen vieraskielisten osuutta äänioikeutetuista. Eniten vieraskielisiä ehdokkaita on vihreillä, vasemmistoliitolla ja SDP:llä, vähiten perussuomalaisilla, RKP:lla ja tillisdemokraateilla.
Ehdokkaista 990 eli noin 40 prosenttia on kunnanvaltuutettuja. Ehdokkaista 165 on nykyisessä eduskunnassa istuvia kansanedustajia.
Vajaa 30 prosenttia ehdokkaista oli ehdolla myös 2015 vaaleissa. Eduskuntapuolueista eniten samoja ehdokkaita viime vaaleihin verrattuna on SDP:llä, yli 40 prosenttia. Vähiten samoja ehdokkaita on RKP:llä, jonka ehdokkaista 23,5 prosenttia oli ehdolla vuonna 2015.
Tämän kevään vaaleissa ehdokkaita on 322 enemmän kuin vuoden 2015 eduskuntavaaleissa. Ehdokkaiden määrä on suurempi kuin yksissäkään vaaleissa 2000-luvulla.
Eduskuntavaaleihin osallistuu 19 rekisteröityä puoluetta. Vaaleihin osallistuvia puolueita on neljä enemmän kuin edellisissä eduskuntavaaleissa.