Kansan yhdistäminen on lähestulkoon mahdoton tehtävä Bidenille, arvioi tutkija
Yhdysvalloissa presidentiksi nouseva demokraattien Joe Biden korosti voitonpuheessaan haluavansa yhdistää kansakuntaa. Juopa republikaani- ja demokraattikannattajien välillä on niin suuri, että STT:n haastattelemien asiantuntijoiden mukaan mahdollisuudet onnistua ovat kuitenkin rajalliset.
– Kansan yhdistäminen on lähestulkoon mahdoton tehtävä Bidenille, arvioi muun muassa väitöskirjatutkija Jani Kokko Jyväskylän yliopistosta.
Tavoitteen toteutumisen tiellä on esimerkiksi kahden eri kannattajakunnan keskenään erilaiset arvot ja kahtiajakautumisen pitkä historia sekä senaatin kokoonpano.
Vaalit hävinnyt istuva presidentti, republikaanien Donald Trump saattaa myös pyrkiä häiritsemään tavoitetta.
Vuoropuhelua republikaanien ja demokraattien sekä muiden ryhmittymien välille voisi syntyä yhteisen päämäärän luomisella.
– Mutta toisaalta kun ei olla yhtä mieltä edes yhdysvaltalaisuuden luonteesta ja siitä, kenellä on oikeus päästä tai kuulua siihen, sanoo Pohjois-Amerikan tutkimuksen professori Benita Heiskanen Turun yliopistosta.
Kokko sanoo, ettei keksi asiaa, joka toisi kansalaiset yhteen, kun edes koronapandemia ei sitä ole tehnyt.
– 200 000 ihmistä on kuollut Yhdysvalloissa koronaan, ja puolet porukasta ei halua tehdä asialle yhtään mitään, haluaa vain avata taloutta ja antaa jokaisen hoitaa itsensä.
Perinteiset amerikkalaiset arvot eivät ole samoja kuin mitä ne olivat ennen.
– Jos kylmän sodan aikana tai vielä vaikka 90-luvulla amerikkalaisilta kysyttiin, mitä vapaus merkitsee, kaikilta sai lähestulkoon samanlaisen vastauksen, mutta nyt jos kysyy samaa, vastaukset eriävät, Kokko sanoo.
Tutkijatohtori Anna Kronlund Jyväskylän yliopistosta sanoo, että puolueiden välillä on suuria jakolinjoja esimerkiksi talouteen, verotukseen, ympäristönsuojeluun ja ulkopolitiikkaan liittyvissä kysymyksissä.
Lisäksi demokraatti- ja republikaanikannattajat asuvat Kokon mukaan usein omilla asuinalueillaan ja osavaltiot ovat jakautuneita.
– Kansakunta on kahdessa eri poterossa, ja poliittinen keskusta on kadonnut lähes kokonaan, Kokko sanoo.
Trumpin seuraavista askelista ei ole tietoa. Julkisuudessa on arvuuteltu, perustaako hän esimerkiksi oman mediatalon.
– Jos hän jatkaa omien kannattajiensa yllyttämistä niin kuin vastarintaan, ei siinä ole minkäänlaisia mahdollisuuksia pystyä rakentamaan yhteistä kansakuntaa, Kokko arvioi.
Heiskanen uskoo, että trumpismi jatkuu, mutta sitä tullaan harjoittamaan jossakin muualla kuin puoluepoliittisilla foorumeilla.
Heiskasen mukaan Bidenin etuna poliittisten kenttien yhdistämisessä on se, että hän on pitkän linjan poliitikko.
Bidenilla on kertynyt uran varrella suhteita esimerkiksi niin sanottujen republikaaniloikkareiden kanssa. Ruohonjuuritason ongelmia puoluerajat ylittävä yhteistyö ei kuitenkaan poista.
– Kun hän tekee yhteistyötä republikaaniloikkareiden kanssa, yleensä heidän intressinsä sotivat Bidenin oman puolueen vasemmistosiipeä vastaan, Heiskanen sanoo.
Kokon mukaan olisi hyvä, että vaikka demokraatit saisivat senaattiin enemmistön, he pystyisivät ottamaan republikaanien näkökulmia huomioon.
– Ei kannata terveydenhuoltouudistusta alkaa yrittää jälleenrakentaa ja sulloa republikaaneista läpi, siitä ei tule mitään, Kokko arvioi.