Kanadan ennenaikaisissa vaaleissa etsitään tietä ulos pandemiasta – pääministeri Trudeaun poliittinen uhkapeli ei välttämättä palkitse

Maanantaina Kanadan ennenaikaisissa parlamenttivaaleissa nähdään, kestääkö pääministeri Justin Trudeaun suosio edelleen vai ovatko viime vuodet politiikan huipulla tehneet hänestä kehäraakin, joka lopulta kaatuu omaan uhkapeliinsä.

Ennenaikaiset vaalit julistettiin elokuussa, ja Trudeaun tähtäimessä on ollut saavuttaa enemmistö maan parlamenttiin. Viimeiset kaksi vuotta Trudeaun liberaalipuolue on johtanut maata vähemmistöhallituksena.

Vähemmistöasema on kuitenkin vaikeuttanut uudistusten viemistä eteenpäin parlamentissa. Trudeau on perustellut ennenaikaisten vaalien tarvetta sillä, että nykyinen parlamenttiyhteistyö ei toimi riittävän hyvin, kun pitäisi päättää, mihin suuntaan pandemiasta toipuva Kanada tulee kulkemaan.

Trudeaun on arvioitu laskeskelleen, että pandemianhallinta ja talouden tukeminen siivittäisivät liberaalipuolueen uuteen voittoon, kun vaalit järjestettäisiin nyt eikä vasta kahden vuoden kuluttua.

Kanadan yleisradioyhtiö CBC:n laskemien todennäköisyyksien mukaan näyttää siltä, etteivät Trudeaun toiveet enemmistöhallituksesta ole käymässä toteen.

Kyselytutkimusten perusteella Trudeau saattaa jopa menettää valtansa vaaleissa, sillä liberaalipuolue ja sen pääkilpakumppani konservatiivit ovat aivan rinta rinnan viimeaikaisissa gallupeissa.

CBC:n julkaiseman seurannan mukaan liberaalit olisivat saamassa 31,7 prosenttia äänistä ja konservatiivit 31,2 prosenttia.

Vielä elokuun puolivälissä liberaalipuolueella oli selkeä johto, kun vastaava asetelma oli 35,8 prosenttia liberaaleille ja 28,7 prosenttia konservatiiveille. Seuranta laskee keskiarvoja eri kyselytutkimusten pohjalta.

Tiukentuneen kisan keskellä Trudeau on sanonut, ettei kadu vaalien julistamista.

–  Tämä on hetki, kun kanadalaisten pitäisi saada kertoa selkeästi, miten he haluavat päättää tämän pandemian, Trudeau sanoi Globe and Mail -lehden mukaan.

Trudeau nousi ensimmäisen kerran valtaan äänivyöryllä vuonna 2015. Brittiläisen Kolumbian yliopiston valtiotieteen professori Max Cameron arvioi, että innokkuus Trudeaun kuuden vuoden takaisesta suurvoitosta on haihtunut.

–  OIi kyse sitten ilmastonmuutoksesta tai sovinnonteosta alkuperäiskansojen kanssa, näin esimerkiksi, Trudeau on tuonut vähemmän muutosta kuin mitä luulen ihmisten toivoneen, Cameron sanoo uutistoimisto AFP:lle.

Konservatiivipuolueen johtaja Erin O’Toole on kipparoinut puoluettaan vasta noin vuoden. Juristitaustaisen O’Toolen tyylin on arvioitu purevan erityisesti vanhempiin äänestäjiin.

Vaalikampanjassaan O’Toole on kuitenkin pyrkinyt esiintymään uuden ajan poliitikkona, ja hän on kuvaillut itseään ”uudeksi johtajaksi, jolla on uusi tyyli”.

–  Ensimmäisestä päivästä lähtien olen asettanut etusijalle rakentaa sellaisen konservatiiviliikkeen, jossa kaikki kanadalaiset voivat tuntea olonsa kotoisaksi, O’Toole sanoi kampanjatilaisuudessa.

–  Emme ole enää isäsi konservatiivipuolue.

Albertan yliopiston valtiotieteen professori Frederic Boily arvioi AFP:lle Trudeaun joutuneen hankalaan väliin, sillä vastaavasti nuoremmat äänestäjät sen sijaan ovat alkaneet suosia Uuden demokraattisen puolueen (NDP) johtajaa Jagmeet Singhiä.

NDP on sosiaalidemokraattinen puolue, joka asettuu Kanadan puoluekartalla liberaalipuolueen vasemmalle puolelle.

Viimeisinä kampanjapäivinä Trudeau on pyrkinyt kosiskelemaan NDP:n tukijoita puolelleen muistuttamalla strategisesta äänestämisestä.

–  Liberaalipuolue on ainoa puolue, joka pystyy pysäyttämään konservatiivit ja muodostamaan edistysmielisen hallituksen, Trudeau sanoi vaalikiertueellaan.

Kanadassa ei ole liittovaltiotasolla juurikaan nähty koalitiohallituksia, vaan maata on perinteisesti hallinnut parlamentin suurin puolue. Hallitusvastuu on vaihdellut liberaalien ja konservatiivien välillä.

Parlamentin alahuoneessa on 338 paikkaa. Vaalijärjestelmä vastaa Britannian parlamenttivaaleista tuttua tapaa, eli kustakin vaalipiiristä parlamenttiin valitaan yksi ehdokas, joka on saanut alueellaan eniten ääniä.

Vaalikeskustelu on käynyt kuumana erityisesti koronapandemiaan ja terveydenhuoltoon liittyvistä kysymyksistä. Yksi polttavista aiheista on ollut se, tulisiko koronarokotteen ottamisesta tehdä pakollista vai ei.

Viime aikoina koronaluvut ovat jälleen pahentuneet Kanadan länsiosassa Albertan provinssissa, jossa on ollut jopa huolta sairaaloiden kantokyvystä.

Kampanjoidessaan Trudeau on käyttänyt Albertan tilannetta iskeäkseen O’Toolea vastaan ja arvostellut O’Toolea siitä, että konservatiivien listoille on hyväksytty rokotteita vastustavia ehdokkaita.

Sanomalehti La Pressen mukaan Trudeau ei maininnut ketään nimeltä, mutta viime päivinä kaksi konservatiiviehdokasta on joutunut valokeilaan rokotekommenttiensa vuoksi. Kumpikin on peruutellut sittemmin puheistaan.